Henkilöstösuunnittelu arjen henkilöstöjohtamisen välineenä : Toimialan henkilöstösuunnittelun kehittäminen
Huhtakallio, Tarja (2013)
Lataukset:
Huhtakallio, Tarja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319727
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja strategiaan sidotun henkilöstösuunnittelun linkittämiseksi osaksi arjen henkilöstöjohtamista ja kehittää henkilöstösuunnittelun prosessia kokonaisvaltaisemmaksi. Kohdeorganisaationa tässä työelämän kehittämishankkeena toteutetussa opinnäytetyössä oli Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala ja kohdejoukkona henkilöstösuunnittelusta vastaavat toimialan
tulosaluejohtajat.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu sillan rakentamisesta strategiaan sidotun henkilöstösuunnittelun ja arjen henkilöstöjohtamisen välille. Sillan rakentajiksi valikoitui henkilöstösuunnittelun prosessin kuvaaminen ja kehittäminen, henkilöstöyksikön ja johtajien vuorovaikutuksen kehittäminen sekä henkilöstöraportoinnin ja henkilöstösuunnittelun dokumentin kehittäminen.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja koska kyseessä oli toimintatutkimus, osallistettiin kohdeorganisaatio kehityshankkeeseen. Kehittämistyö toteutettiin työpajatyöskentelyn ja tiiviin vuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen mittarina toimi kvantitatiivinen arviointiasteikko.
Kehityshankkeen pohjalta osoitettiin teoreettisen viitekehyksen toimenpiteet relevanteiksi toimialan henkilöstösuunnittelun kehittämisessä. Keskeisin tulos oli henkilöstösuunnittelun kokonaisprosessin kuvaamisen tuottama lisäarvo. Kokonaisprosessiin on sisällytetty henkilöstösuunnittelun kannalta oleelliset henkilöstösuunnitteluun vaikuttavat tekijät; osaamisen kehittäminen, vision kirkastaminen, toimintaympäristöanalyysi, organisaation strategiset valinnat sekä toimialan oma joustava henkilöstösuunnitelma. Kokonaisprosessin kuvaaminen ja kehittäminen linkittävät henkilöstösuunnittelun osaksi arjen henkilöstöjohtamista.
Tärkeimpiä tekijöitä onnistuneessa henkilöstösuunnittelussa on johdon ja henkilöstöhallinnon tiivis vuorovaikutus sekä synergiaetujen tunnistaminen ja hyödyntäminen toimialalla. Kehittämishanke osoitti, että henkilöstösuunnittelun painopiste on yhä enemmän määrällisen suunnittelun sijaan osaamisen kehittämisessä ja –johtamisessa.
tulosaluejohtajat.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu sillan rakentamisesta strategiaan sidotun henkilöstösuunnittelun ja arjen henkilöstöjohtamisen välille. Sillan rakentajiksi valikoitui henkilöstösuunnittelun prosessin kuvaaminen ja kehittäminen, henkilöstöyksikön ja johtajien vuorovaikutuksen kehittäminen sekä henkilöstöraportoinnin ja henkilöstösuunnittelun dokumentin kehittäminen.
Kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja koska kyseessä oli toimintatutkimus, osallistettiin kohdeorganisaatio kehityshankkeeseen. Kehittämistyö toteutettiin työpajatyöskentelyn ja tiiviin vuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen mittarina toimi kvantitatiivinen arviointiasteikko.
Kehityshankkeen pohjalta osoitettiin teoreettisen viitekehyksen toimenpiteet relevanteiksi toimialan henkilöstösuunnittelun kehittämisessä. Keskeisin tulos oli henkilöstösuunnittelun kokonaisprosessin kuvaamisen tuottama lisäarvo. Kokonaisprosessiin on sisällytetty henkilöstösuunnittelun kannalta oleelliset henkilöstösuunnitteluun vaikuttavat tekijät; osaamisen kehittäminen, vision kirkastaminen, toimintaympäristöanalyysi, organisaation strategiset valinnat sekä toimialan oma joustava henkilöstösuunnitelma. Kokonaisprosessin kuvaaminen ja kehittäminen linkittävät henkilöstösuunnittelun osaksi arjen henkilöstöjohtamista.
Tärkeimpiä tekijöitä onnistuneessa henkilöstösuunnittelussa on johdon ja henkilöstöhallinnon tiivis vuorovaikutus sekä synergiaetujen tunnistaminen ja hyödyntäminen toimialalla. Kehittämishanke osoitti, että henkilöstösuunnittelun painopiste on yhä enemmän määrällisen suunnittelun sijaan osaamisen kehittämisessä ja –johtamisessa.