Työterveyshoitajien näkemyksiä roolistaan työpaikkakiusatun tukijana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshoitajien näkemyksiä roolistaan työpaikkakiusatun tukijana. Yhteistyökumppanina toimi paikallinen työterveyshuoltoyksikkö. Päätavoitteena oli tuottaa yhteistyökumppanille tietoa siitä, millaisia keinoja ja valmiuksia yksikön työterveyshoitajilla on tukea työpaikkakiusattua työssään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisia kehitystarpeita työterveyshuoltoyksikössä on liittyen työpaikkakiusatun tukemiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui neljä työterveyshoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tämän tutkimuksen mukaan tieto työpaikkakiusaamisesta tulee työterveyshoitajien tietoon suorasti tai epäsuorasti. Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä monenlaisin tavoin ja eri työyhteisön rooleissa toimivien kiusaajien käyttämät keinot vaihtelevat. Työterveyshoitaja voi toimia passiivisessa tai aktiivisessa roolissa tukiessaan työpaikkakiusattua, ja näiden roolien sisällöt eroavat toisistaan.

Työpaikkakiusaamisen monimuotoisuuden vuoksi kiusatun tukemiseen käytettävät keinot valitaan tilannekohtaisesti. Tukemisen keinoja voivat olla esimerkiksi keskustelu, kuuntelu, sovittujen käytänteiden kertominen, uusien näkökulmien antaminen, dokumentointi ja ennaltaehkäisy. Tukemiseen vaikuttavat esimerkiksi työterveyshuoltoon ja -hoitajaan sekä kiusattuun ja hänen työyhteisöönsä liittyvät tekijät. Myös kiusaamistilanteen ominaisuudet vaikuttavat tukemiseen. Valmiuksia tukemiseen saadaan työkokemuksen kautta ja monenlaisista työyhteisön ongelmia käsittelevistä koulutuksista.

Yksikön työterveyshoitajat olivat tyytyväisiä osaamistasoonsa eivätkä kokeneet tarvitsevansa lisäkoulutusta työpaikkakiusaamiseen liittyen. Haastateltavat eivät tuoneet myöskään esille työpaikan toimintatapoja koskevia kehittämistarpeita, vaan he olivat tutkimushetkellä tyytyväisiä yksikkönsä toimintaan.

Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, millainen rooli työterveyshuollolla on esimiesten osaamisen kehittämisessä ja heidän tukemisessaan työpaikkakiusaamistilanteisiin liittyen. Jatkotutkimuksena voisi olla myös hyödyllistä selvittää, millaisena työpaikkakiusaamisen osapuolet kokevat työterveyshoitajien tarjoaman tuen.

The purpose of this thesis was to survey occupational health nurses' views of their role as a supporter for the bullied at work. The partner was a local occupational health care unit. The main aim was to provide information for the partner about what kind of means and capabilities the occupational health nurses have in supporting the bullied at work. In addition, the aim was to find out the possible development needs that the unit may have about supporting the bullied at their workplace.

The thesis was conducted by using a qualitative research method and the data collection method used was the theme interview. The interview was conducted as a group interview, which was attended by four occupational health nurses. The data was analyzed by using an inductive content analysis.

According to this study the information about the bullying at work comes to the occupational health nurses directly or indirectly. Bullying can occur in many ways and bullies who work for different work roles use different means. The occupational health nurse can act as a passive or active role in supporting the bullied at work and these roles are different.

Due to the diversity of bullying means to support are selected depending on the situation. The means of support may include discussion, listening, telling about the agreed practices, giving new perspectives, documentation, and prevention. The factors that impact supporting include things about occupational health care and occupational health nurses as well as the things about bullied at work and his work environment. Also, the features of bullying affect supporting. The capabilities of the support are obtained through work experience and a wide range of training courses dealing with workplace problems.

Occupational health nurses who work at the unit were pleased with their level of competency and didn´t feel like having a further education regarding bullying at work. Neither did the interviewees bring out any need for improvements regarding their workplace procedures but during the research were pleased with the unit´s policy.

For further research one could study, what kind of role occupational health services have in developing managers´ competence and supporting them regarding to bullying at work. It would also be useful to study, how the parties of bullying situation at work see the occupational health nurses´ support.