Kellarin seinän korjausvaihtoehdot

Abstract

Kellarirakentaminen asuinkäyttöön alkoi yleistyä 1940-luvulla, kun sotien jälkeen tarvittiin lisää tehokkaita neliöitä. Sitä ennen kellari oli ollut pelkkä talon alla sijaitseva kylmä talouskellari, jonka olosuhteet eivät sopineet asumiseen.

1970-luvulta eteenpäin kellarin merkitys asumuksen osana vain korostui. Kellarissa saattoi sijaita jopa ylelliset kylpytilat. Nykyaikana kellaritiloihin ei suositella rakennettavaksi makuuhuoneita. Jotta kellari voisi toimia asuinkäytössä, on sen oltava siihen sopiva. Huoneen on oltava riittävän lämmin, sekä huoneilma terveellistä hengittää.

Tämä opinnäytetyö tutkii, miten korjata tyypillinen 1960–70-luvulla rakennettu kivirakenteinen kellarinseinä. Korjauksella pyritään parantamaan seinän kosteusteknistä toimintaa, sekä lämmöneristävyyttä.

Kosteusteknisiä näkökulmia tutkittiin DOF Lämpö -tietokoneohjelmalla huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa Suomessa (vuoden kolme kylmintä ja kosteinta päivää). Homeen muodostumista tutkittiin myös realistisessa tilanteessa, jossa käytettiin kaikkien kuukausien keskiarvolämpötiloja ja suhteellisia kosteuksia. Kustannuslaskelmat perustuvat ”Rakennusosien kustannuksia 2013” ja ”Korjausrakentamisen kustannuksia 2013” kirjojen tietoihin.

Yksi tärkeimmistä tuloksista oli se, että kosteuteen liittyvät olosuhteet kellarin seinässä ovat niin ankarat, että pelkästään ulkopuolista lisälämmöneristystä lisäämällä on vaikea päästä olosuhteisiin jotka eivät sallisi mikrobikasvustoa seinän sisällä. Näin ollen tuuletusväli rakenteen sisällä ja/tai huonosti mikrobien kasvua tukevat materiaalit ovat vaatimuksia, mikäli halutaan toimiva rakenne. Sisäpuolinen lämmöneristys vaaditaan usein, jottei maanpinnan yläpuolella olevalle kellarinseinän osalle muodostu kylmäsiltaa. Tämä toisaalta siirtää kastepistettä kohti sisätilaa, jota on kompensoitava ulkopuolisella lämmöneristyksellä. Toinen tärkeä tutkimustulos oli, että Isodränillä toteutettu korjaus havaittiin olevan huomattavasti halvempi toteuttaa muihin vaihtoehtoihin nähden.

Basement construction for residential use started to gain popularity in the 40’s post-war era, and presented a need for more effective square meters in the building. Prior to that the basement was just a cold economic cellar located under the house, in which conditions were not appropriate for living.

From the 70’s onward, there was an emphasis on the significance of a basement as part of a house; even luxurious bathing areas could have been located in the basement. Nowadays, bedrooms are not recommended to be located in the basement. In order for the basement to be operated as residence, it must be suitable for that purpose; it should be warm enough and the indoor air healthy to breathe.

This thesis researches how to renovate a typical stone basement wall from 1960-1970. Renovation is intended to improve the moisture behavior of the wall, as well as thermal insulation.

Moisture technical aspects are examined with “DOF-Lämpö” –computer program during the worst weather scenarios in Finland (three of the most cold and moist days of the year). Mold formation is also analyzed in a realistic environment, where average temperatures and relative humidities for all months were examined. The cost calculations are based on the data in the books “Rakennusosien kustannuksia 2013” and ”Korjausrakentamisen kustannuksia 2013”.

One of the most important results were that the humidity conditions of cellar walls are so challenging that through only adding more external heat insulation, it is difficult to achieve conditions which do not allow microbial growth inside the wall. Accordingly, a ventilation space inside the structure and/or materials which do not support mold growth are requirements if a functional structure is desired. Inside heat insulation often requires that it is placed in the portion of the wall that is above ground level and should be insulated from the inside so that is does not form a cold bridge within the structure. On the other hand this moves the dew point towards the inner space, which must be compensated by external thermal insulation. A renovation done with Isodrän was found to be significantly cheaper to implement compared with other alternatives.