Lastentarhaopettajien kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä ja päivähoidon lastensuojeluprosessista Kemissä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteet: Opinnäytetyössäni kuvasin lastentarhaopettajien koke-muksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä ja päivähoidn lastensuojeluprosessista Kemissä. Selvitin, mitä tuntemuksia lastensuojeluilmoituksen tekeminen lastentarhaopettajissa herättää ja kuinka päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö toimii. Tavoitteena oli herättää keskustelua lastentarhaopettajien työyhteisöissä käytössä olevista toimintatavoista ja niiden kehittämisestä sekä varhaiskasvatuksen lastensuojelutyöstä päivähoidon arjessa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys: Teoriaosani käsitteli päivähoitoa varhaisen puuttumisen kenttänä, huolen heräämistä päivähoidossa, varhaiskasvatuksen lastensuojelutyötä ja päivähoidon lastensuojeluprosessia. Teoreettisen osuuden tarkoituksena oli koota käsitellyistä teemoista teoreettinen viitekehys, jota vasten työntekijöiden kokemuksia ja tutkimustuloksia voidaan reflektoida.

Toteutustapa: Toteutin opinnäytetyöni laadullisena tutkimuksena ja käytin teemahaastattelua tutkimusmenetelmänä. Haastatteluihin osallistui 4 lastentarhaopettajaa neljästä eri päiväkodista Kemistä. Aineiston analysoin sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimustulokset ja johtopäätökset: Lastensuojelullinen huoli ilmeni päiväkodissa pääasiassa lapsen oireilusta, hoitamattomuudesta ja vanhempien käytöksestä Lastentarhaopettajat kokivat huolen jakamisen vanhempien kanssa haastavaksi ja taustalla oli usein pelko yhteistyön katkeamisesta. Päivähoidon lastensuojeluprosessi eteni useimmiten työntekijöiden välisten keskustelujen jälkeen huolen puheeksi ottoon vanhempien kanssa ja sen jälkeen muiden yhteistyökumppaneiden mukaantuloon. Lastentarhaopettajat kokivat lastensuojeluilmoituksen teon vaikeaksi ja kynnys ilmoituksen tekoon oli korkea. Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyötä kuvattiin riittämättömäksi ja kehittämisen tarvetta olisi yhteisten toimintamallien löytymiseksi

Goals of the thesis: In my thesis I described kindergarten teachers' experiences of the emergence of concern for a child's well-being and the child protective process in daycare in Kemi. I studied the emotions connected with reporting such concern and how the the cooperation between daycare centers and child protective services works. The aim was to create discussion on the current practices among kindergarten teachers in the workplace, how those could be improved, and the everyday early education child protective work done in daycare centers.

Theoretical framework of the thesis: The theoretical part considered daycare as an opportunity for early intervention, the emergence of concern, early education child protective work and the child protective processes in daycare. The purpose of the theoretical part was to create a theoretical framework of reference against which to reflect the research findings.

Method: The study was conducted as qualitative research and the method used were thematic interviews. Four kindergarten teachers from four different daycare centers were interviewed. I analyzed the material using content analysis.

Results and conclusions: Concern for a child's well-being emerged mostly due to the child manifesting certain symptoms, the child appearing uncared for, and the be-havior of the child's parents. Kindergarten teachers experienced sharing the concern with parents as challenging and they were often afraid of losing the possibility of cooperation. According to the research results, the child protective process started with discussions between coworkers, then continued with the sharing of the concern with parents after which other parties became involved. Kindergarten teachers felt that reporting these concerns was difficult and the threshold for making such reports was high. Teamwork between child protective services and daycare centers was described as inadequate, and there is an apparent need for further improvements in creating new models of cooperation.