Miesten F-liigajoukkueiden sosiaalisen median analyysi
Juusola, Joel (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111176
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka miesten F-liigajoukkueet käyttävät ja hyödyntävät sosiaalisen median tilejään. Opinnäytetyön tietoperusta rakentui urheiluseuran markkinoinnista ja viestinnästä, sosiaalisen median kanavien ominaisuuksista sekä F-liigan ja sen seurojen historiasta. Työssä käytettiin monipuolisesti sekä kirjallisia että verkkolähteitä.
Sosiaalisia medioita on paljon erilaisia, joten ne rajattiin aiheen valinnassa neljään yleisimpään, jotka löytyivät jokaiselta joukkueelta. Sosiaalisista medioista tutkimukseen valittiin Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube. Joukkueiden sosiaalisen median tilejä seurattiin kahden viikon seurantajaksossa, jonka aikana kerättiin joukkueiden tileiltä katoavia sisältöjä talteen kuvakaappauksina ja tehtiin tilastoja julkaisumääristä eri kanavissa. Kunkin joukkueen seuranta kesti kahdeksan päivää, ja se perustui mahdollisimman samankaltaiseen tilanteeseen joukkueiden välillä, jolloin kaikille mahtui seurantaan yksi koti- ja vieraspeli.
Joukkueiden sisällöntuotantoa sosiaalisen median kanavissa analysoitiin kolmesta eri näkökulmasta, joita olivat seura (joukkue, pelaajat, ottelut), kaupallinen (yhteistyökumppanit ja yritykset) sekä kannattajat (fanit ja seuraajat). Arviointikriteerit perustuivat tietopohjaan, josta ne jäsenneltiin tutkimuskysymyksiksi. Tileiltä merkittiin taulukkoon huomioita julkaisujen sisällöstä ja yksityiskohdista, jonka jälkeen muodostettiin niistä isompia kokonaisuuksia.
Seurannan aikana havaittiin, että joukkueiden sisällöntuotannossa on paljon eroja. Sisältöjen laatu, määrä ja monipuolisuus vaihtelivat. Myös kanavien välillä oli eroja, sillä osa joukkueista ei tehnyt ollenkaan julkaisuja Twitteriin tai YouTubeen. Sisältö oli pitkälti otteluihin liittyvää tiedottamista ja syvällisempiä sisältöjä oli vain vähän. Kaupallisia elementtejä oli julkaisuissa melko monipuolisesti, mutta ne rajoittuivat usein yrityksen perinteiseen näkyvyyteen. Vuorovaikutus seuraajiin oli joukkueilla vähäistä.
Sosiaalisia medioita on paljon erilaisia, joten ne rajattiin aiheen valinnassa neljään yleisimpään, jotka löytyivät jokaiselta joukkueelta. Sosiaalisista medioista tutkimukseen valittiin Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube. Joukkueiden sosiaalisen median tilejä seurattiin kahden viikon seurantajaksossa, jonka aikana kerättiin joukkueiden tileiltä katoavia sisältöjä talteen kuvakaappauksina ja tehtiin tilastoja julkaisumääristä eri kanavissa. Kunkin joukkueen seuranta kesti kahdeksan päivää, ja se perustui mahdollisimman samankaltaiseen tilanteeseen joukkueiden välillä, jolloin kaikille mahtui seurantaan yksi koti- ja vieraspeli.
Joukkueiden sisällöntuotantoa sosiaalisen median kanavissa analysoitiin kolmesta eri näkökulmasta, joita olivat seura (joukkue, pelaajat, ottelut), kaupallinen (yhteistyökumppanit ja yritykset) sekä kannattajat (fanit ja seuraajat). Arviointikriteerit perustuivat tietopohjaan, josta ne jäsenneltiin tutkimuskysymyksiksi. Tileiltä merkittiin taulukkoon huomioita julkaisujen sisällöstä ja yksityiskohdista, jonka jälkeen muodostettiin niistä isompia kokonaisuuksia.
Seurannan aikana havaittiin, että joukkueiden sisällöntuotannossa on paljon eroja. Sisältöjen laatu, määrä ja monipuolisuus vaihtelivat. Myös kanavien välillä oli eroja, sillä osa joukkueista ei tehnyt ollenkaan julkaisuja Twitteriin tai YouTubeen. Sisältö oli pitkälti otteluihin liittyvää tiedottamista ja syvällisempiä sisältöjä oli vain vähän. Kaupallisia elementtejä oli julkaisuissa melko monipuolisesti, mutta ne rajoittuivat usein yrityksen perinteiseen näkyvyyteen. Vuorovaikutus seuraajiin oli joukkueilla vähäistä.