Kyselylomakkeen laatiminen mentorointisuhteen kehittämiseksi : Kuopion yliopistollinen sairaala leikkausyksiköt, päiväkirurginen yksikkö ja keskusheräämö

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden odotuksia mentoroinnin ja mentorin suhteen. Tutkimuksessa laadin kyselylomakkeen mentorointisuhteesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää työntekijää sitoutumaan työyhteisöön ja lisätä mentorointikoulutuksen tarpeellisuutta Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkausyksiköissä, päiväkirurgisessa yksikössä sekä keskusheräämössä.

Tutkimustiedon keräämistä varten laadin kyselylomakkeen joka lähetettiin Wepropol- ohjelmalla verkkokyselynä mentorointisuhteissa oleville ja olleille työntekijöille. Kyselylomakkeella kyseltiin kokemuksesta, yhteistyöstä ja mentorointi prosessista. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa.

Tutkimus osoitti, että mentoroitavat eli aktorit odottavat mentorilta monipuolista osaamista, kokemusta, organisointikykyä ja aktorin (mentoroitava) huomioimista kokonaisuutena. Työssä oppimista helpotti mentorin antama oma tila ja mielipiteiden huomioiminen.

Kyselytutkimuksen mukaan työntekijät odottavat mentoroinnilta kahdenkeskistä, vuorovaikutuksellista, ammatillista, joustavaa ja aitoa mentorointisuhdetta. Vastavuoroinen mentorintisuhde tuo työyhteisöön uusia kehittämisideoita ja antaa mentorille sekä aktorille uusia näkökulmia työhön. Mentorointi tuo työskentelyyn varmuutta jolloin se myös kasvattaa uuden työntekijän itseluottamusta.

Esimiesten osallistuminen mentorointiprosessiin oli vaihtelevaa ja sitä kaivattiin lisää. Samoin mentorointi-koulutusta kaipasi lisää sekä mentorit että aktorit.

Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että mentorin tulee olla kokenut työntekijä ja mentorointisuhteen organisointiin tarvitaan esimiehen ja mentorin yhteistyötä. Lisäkoulutusta tulisi tarjota enemmän ja siihen tulisi valita ennalta sovituin kriteerein sopivat mentorit.

Tämän kyselylomakkeen tuloksilla voidaan tehdä muutoksia mentorintiprosessiin jo nyt ja saada mentoroinnista toimiva työväline työyhteisöön. Tutkimuksena tehtyä kyselylomaketta, voisi jatkossa hyödyntää mento-rointisuhteen arviointilomakkeen laatimiseen.

The thesis was intended to find out the expectations of workers in relation to the mentor and mentoring. In the study, I drew up a questionnaire preposition mentorship. The aim of the thesis was to advance the employees to commit to working community and to increase the necessity of mentoring training program in the operation and day surgery units as well as in the recovery room in the University hospital of Kuopio.

For collecting the research data, I drew up a questionnaire which was sent in the form of a network query via Wepropol program for those employees who were or had been in a mentorship. On the questionnaire there were questions about experience, collaboration and mentoring process. The response time for the inquiry was two weeks.

The study showed that mentoroitava or mentees are expecting for the mentor to have a diverse range of knowledge, experience, organization ability and the ability to take the mentees into account as a whole. On- the-job learning was facilitated by the own space the mentor was giving and taking into account the opinions.

According to the survey, workers were expecting the mentoring to be bilateral, interactional, professional, flexible and real mentorships. Mutual mentorship brings new development ideas into the working community and gives to both the mentor and the mentee new aspects to the work. Mentoring brings certainty to the work when it also increases the self- confidence of a new employee.

The participation of the managers was varying and it was needed more. Both the mentors and the mentees longed for more mentoring training.

On the basis of the study can be made the conclusion that the mentor should be an experienced employee and the supervisor and the mentor are required to cooperate for organizing the mentorship. Additional training should be offered more and there should be a selection of suitable mentors based on preagreed criteria.

The results of this questionnaire can be used in making changes to the mentoring process even now and getting the mentoring act as a workable tool in the working community. Study based on the questionnaire, could be taken as an advantage in the future in the preparation of the evaluation form associated with the mentorship.