Vuokrasopimuksen purkaminen ja häätö vuokranantajan näkökulmasta : vuokralaisen asuttamisvaiheen tilanteen merkitys
Salo, Eerika (2013)
Salo, Eerika
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121521258
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on vuokrasopimuksen purkaminen ja häätö vuokranantajan näkökulmasta: vuokralaisen asuttamisvaiheen tietojen merkitys. Työn toimeksiantajana on asunnonvuokrausalalla toimiva yritys, joka hallinnoi, rakennuttaa sekä isännöi vuokra-asuntoja Oulussa. Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena on löytää syitä vuokrasopimusten purkamisten ja häätöjen taustalla ja kehittää toimeksiantajayrityksen palveluprosesseja sekä asukasvalintaa niin, että vuokrasuhteiden ongelmallisia päättymisiä voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä. Opinnäytetyön tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä vuokranantajan tulee ottaa huomioon asukasvalintaan ja vuokrasopimukseen liittyen?; Millaisia prosesseja ovat vuokrasopimuksen purkaminen ja asuntohäätö ja miksi niihin päädytään?; Millainen yhteys vuokralaisesta asuttamisvaiheessa esiin tulevilla tiedoilla on purkuihin ja häätöihin?; ja Mistä toimeksiantajan tekemät vuokrasopimusten purut ja häädöt vuosina 2010–2011 johtuvat?.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia. Keskeisintä lainsäädäntöä ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sekä ulosottokaari. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä, joka perustuu vuokrasuhteen sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiin. Vuokrasopimus voidaan purkaa vain huoneenvuokralaissa mainitulla perusteella. Purkamisella vuokrasuhde voidaan saada päättymään välittömästi. Joskus voi olla, että vuokralainen ei jostakin syystä muuta pois huoneistosta vuokrasuhteen päättymisestä huolimatta. Vuokranantajan on tällöin haettava häätöä. Vuokrasuhteessa häätö tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan luovuttamaan vuokraamansa huoneisto vuokranantajan hallintaan. Häätö on kaksivaiheinen menettely, johon kuuluu häätöperusteen hankkiminen käräjäoikeudelta sekä häätöperusteen täytäntöönpano ulosotossa.
Empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmä on tilastollinen ja siinä tutkitaan toimeksiantajalta saadun aineiston pohjalta purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa jo asuttamisvaiheessa tietyntyyppisiä henkilöitä, joiden kohdal-la riski vuokrasuhteeseen liittyville ongelmille on suurempi. Purun kohteena olleista henkilöistä valtaosa oli asuttamisvaiheessa pienituloisia työttömiä tai opiskelijoita. Luottotietomerkintöjä asuttamisvaiheessa oli yli puolella niistä henkilöistä, joilta tieto luottotiedoista oli saatavilla. Asunnontarpeen syyksi oli useimmiten mainittu asunnottomuus tai muuttouhka. Vakuus oli pääsääntöisesti normaalin suuruinen, vaikka henkilön aiemmassa asumisessa olisi ollut ongelmia tai henkilöstä tuli esiin muita selkeitä riskitekijöitä jo asuttamisvaiheessa. Vuokrasopimus tehtiin toistaiseksi voimassa olevaksi puolessa tapauksista. Ylivoimaisesti yleisin syy vuokrasopimusten puruille oli vuokranmaksun laiminlyönti ja suurin osa purun kohteena olleista henkilöistä jäi asumisen jälkeen velkaa toimeksiantajalle.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyön teoriaosuudessa käytetään lainoppia. Keskeisintä lainsäädäntöä ovat laki asuinhuoneiston vuokrauksesta sekä ulosottokaari. Vuokrasopimuksen purkamisella tarkoitetaan irtisanomista voimakkaampaa toimenpidettä, joka perustuu vuokrasuhteen sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiin. Vuokrasopimus voidaan purkaa vain huoneenvuokralaissa mainitulla perusteella. Purkamisella vuokrasuhde voidaan saada päättymään välittömästi. Joskus voi olla, että vuokralainen ei jostakin syystä muuta pois huoneistosta vuokrasuhteen päättymisestä huolimatta. Vuokranantajan on tällöin haettava häätöä. Vuokrasuhteessa häätö tarkoittaa sitä, että vuokralainen velvoitetaan luovuttamaan vuokraamansa huoneisto vuokranantajan hallintaan. Häätö on kaksivaiheinen menettely, johon kuuluu häätöperusteen hankkiminen käräjäoikeudelta sekä häätöperusteen täytäntöönpano ulosotossa.
Empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmä on tilastollinen ja siinä tutkitaan toimeksiantajalta saadun aineiston pohjalta purku- ja häätötapauksia aikavälillä 1.1.2010 – 31.12.2011. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa jo asuttamisvaiheessa tietyntyyppisiä henkilöitä, joiden kohdal-la riski vuokrasuhteeseen liittyville ongelmille on suurempi. Purun kohteena olleista henkilöistä valtaosa oli asuttamisvaiheessa pienituloisia työttömiä tai opiskelijoita. Luottotietomerkintöjä asuttamisvaiheessa oli yli puolella niistä henkilöistä, joilta tieto luottotiedoista oli saatavilla. Asunnontarpeen syyksi oli useimmiten mainittu asunnottomuus tai muuttouhka. Vakuus oli pääsääntöisesti normaalin suuruinen, vaikka henkilön aiemmassa asumisessa olisi ollut ongelmia tai henkilöstä tuli esiin muita selkeitä riskitekijöitä jo asuttamisvaiheessa. Vuokrasopimus tehtiin toistaiseksi voimassa olevaksi puolessa tapauksista. Ylivoimaisesti yleisin syy vuokrasopimusten puruille oli vuokranmaksun laiminlyönti ja suurin osa purun kohteena olleista henkilöistä jäi asumisen jälkeen velkaa toimeksiantajalle.