Tuotantoeläinlääkäreiden työhyvinvointi ja työolosuhteet Pohjois-Savossa

Abstract

Tiivistelmä

Pohjois-Savo on vahvaa maidontuotantoaluetta. Maatalouden rakennekehityksen seurauksena monien maatalouden parissa työskentelevien ammattiryhmien työnkuva laajenee. Tuotantoeläinlääkärit ovat jatkuvassa muutosten ja velvoitteiden virrassa. Perinteisesti kunnaneläinlääkäri on hoitanut toimialueellaan praktikon, hygieenikon ja eläinsuojeluvalvojan virkaa. Tuotantoyksiköiden suureneminen on laajentanut heidän toimenkuvaansa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon suuntaan. Suurten yksikkökokojen myötä myös tautiriski on huomattavasti kohonnut, ja vaatii omat käytäntönsä. Tuotantoeläinlääkäri on yleensä kunnan tai kuntayhtymän virassa. Haja-asutusalueella hän hoitaa suureläinpraktiikan, johon kuuluu naudat, hevoset ja muut tuotantoeläimet, sekä pieneläinpraktiikan, johon kuuluu harraste-eläimet. Hänellä on viranhaltijana päivystysvelvoite, joka tekee työstä sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti raskaan. Useimmat tuotantoeläinlääkärit ovat nykyaikana naisia, Pohjois-Savon alueella 87 % tuotantopuolen praktikoista. Kuormittavan ammatin lisäksi hänellä on normaalit perhekuviot.

Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Savonian ammattikorkeakoulun hallinnoima Eläinterveydentekijät-hanke, ELTE. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka tuotantoeläinlääkärit kokevat työnsä ja työolosuhteiden vaikutuksen työhyvinvointiin. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluna kuudelletoista praktikolle heidän toimipisteissään. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Toivon, että opinnäytetyöni antaa työkaluja praktikoille, praktikoiden esimiehille, sekä heidän sidosryhmilleen eläinlääkintähuollon kehittämistyössä.

Maidontuotantotilojen kasvun ja sijainnin harvenemisen takia on paineita muuttaa toimintatapoja, jotta potilasmatkat ja päivystysalueet pysyisivät kohtuullisina. Vahvasti kollegiaalisella ammattiryhmällä on halua järkiperäistää omaa työtään, ja tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen työn rationalisoimiseksi. Yleistyneet yhteisvastaanotot ovat siirtäneet työyhteisön konkreettisesti osaksi praktikoiden normaalia työpäivää puhelinkontaktien sijasta. Praktikoiden toiveena on päivystyskäytännön uudistaminen pikaisesti inhimillisen työnkuvan saavuttamiseksi. Praktikot kokevat esimiestyön tason vaikuttavan voimakkaasti työhyvinvointiinsa, mutta tukea ei ole helposti saatavilla. Palkkaus on naisvaltaiselle alalle tyypillisesti jäljessä, eikä vapaapäiviä voi pitää reunaehtojen vuoksi. Lakisääteinen työterveyshuolto ei tavoita fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavan ammatin tekijöitä.

Abstract

Northern Savo is a strong milk production area. As a result of the structural development in the agriculture the job descriptions of many professional groups working amongst agriculture will expand. Cattle production veterinarians face continuous changes and obligations. Traditionally, the local veterinarian has acted as the practitioner, hygienist, and animal welfare officer. Increase in production has expanded their job description to the direction of preventive health care. Due to the bigger production units the disease risk has significantly grown and therefore new working methods are needed.

A cattle production veterinarian usually has a post in a municipality or a municipality network. In rural areas, he or she manages large animal practice including cattle, horses and other farm animals, as well as small animal practice including pets. The post also includes (on-call) duty obligation, which makes the work physically, mentally as well as socially heavy. Nowadays most of the cattle production veterinarians are female, in the Northern Savo region their percentage is 87 %. In addition to the heavy profession they have a family to run.

This thesis was commissioned by Savonia University of Applied Sciences, which manage a project called Animal Health Factors, ELTE. The aim of this study was to investigate how the cattle production veterinarians experience their work and how the working conditions affect their occupational health. Sixteen practitioners in their workplaces were interviewed for the research. The obtained data was analyzed by content analysis. Hopefully this thesis will provide tools for the practitioners, their managers and stakeholders in the development of the veterinary services.

Because of the size growth of the dairy farms as well as the decrease of their number there is a pressure to change policies, so that the distance to farms and the size of emergency areas would be at a reasonable level. Strongly collegial professional group is willing to rationalize their own work and collaborate across municipal boundaries. Joint practices are becoming more common. This enables the practitioners to get a colleague’s help in work community instead of just phone contacts. The practitioners hope that the (on-call) duty practice is will quickly be reformed to achieve a more human job description. The practitioner’s experience the level of managerial abilities among the staff affect strongly on their occupational well-being. And the support is not easily available. The salary in a profession with female majority lags typically behind, and the holidays cannot always be taken because the lack of work recourses. Statutory health care does not reach workers in the physically and mentally straining profession.