Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi ikäjohtamisen näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan sekä kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksen on antaa tietoa millaisia toimenpiteitä työyhteisössä tarvitaan eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tutkimus oli otteeltaan kvantitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahden kunnan varhaiskasvatushenkilöstö. Vastausprosentti oli 55. Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö koki työhyvinvointinsa hyväksi, keskiarvo asteikolla 1–10 oli 8,3. Nuoremmat työntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja erityisesti fyysisen työkykynsä hieman paremmaksi kuin iäkkäämmät työntekijät. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa työ koettiin henkisesti hieman raskaammaksi kuin fyysisesti. Varhaiskasvatustyössä kuormittavana tekijänä koettiin kiire, jonka syynä ovat lasten suuri määrä ryhmässä, henkilökunnan vähyys ja kirjalliset työt. Työn haasteiksi määriteltiin yhteistyö vanhempien kanssa sekä erityistä tukea tarvitsevat ja haasteelliset lapset. Työympäristön riskeinä mainittiin melu, ergonomia, sisäilman laatu sekä epäkäytännölliset tilat. Merkittävimmiksi työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi koettiin työyhteisö ja työkaverit sekä lapset ja lasten vanhemmat. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoi työhyvinvoinnin kehittämiseksi työhyvinvointia tukevaa yhteistä toimintaa, työergonomian parantamista sekä johtamisen ja palkkauksen kehittämistä.

The purpose of this research was find out how early childhood education staff experiences their wellbeing at work and find out which factors influence wellbeing at work. The purpose of this research is to provide information about maintaining and developing the wellbeing at work among employees of different ages. The research was quantitative and the material was collected with a questionnaire. The target group of this research included the early childhood education staff in two different municipalities. The response rate was 55. The structured questions were analyzed with statistical methods and open-ended questions were analyzed with content analysis method. The results showed the members of early childhood education staff felt their wellbeing at work is on a good level, the mean value on the scale 1-10 was 8,3. Younger staff members felt that their wellbeing and especially the physical ability to work, were on a better level when compared to the older staff members. The results show that work at early childhood education is heavier mentally than physically. The factor that adds the work load in early childhood education is rush, which is caused by large number of children, by the shortage of staff and the amount of written documentation that needs to be completed. The challenges include cooperation with parents, children with special needs and children with challenging behavior. The workplace environmental risk factors were noise, ergonomics, the quality of indoor air and impractical premises. The most significant factors that promoted wellbeing at work were felt to be the work community and the colleagues, the children and their parents. The early childhood education staff had some suggestions on how to improve wellbeing at work and these include doing something together, improving work-related ergonomics, and developing both management and salaries.