Näytekuljetusten lämpötilapoikkeamien vaikutus kokoverenä saapuvien näytteiden analysointikelpoisuuteen
Leppänen, Teemu; Rintala, Elisa (2013)
Leppänen, Teemu
Rintala, Elisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401171466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401171466
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yleisimpien kokoverinäytteiden säilyvyyttä poikkeavissa näytekuljetuslämpötiloissa. Tavoitteena oli, että tutkimuksen avulla Meilahden sairaalan automaatiopäivystyslaboratorio saisi alustavan toimintamallin siitä, miten näytekuljetuksissa poikkeaville lämpötiloille altistuneiden näytteiden kanssa tulisi toimia. Tutkimuksen pohjalta luotiin laboratorion käyttöön luonnos ohjeesta näytteiden lämpötilatestausta varten, sillä vastaavaa ohjetta ei tällä hetkellä ole.
Analyyttien säilyvyyttä tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla perehtymällä aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin aiheesta. Tutkimukset rajattiin koskemaan kuuden tunnin säilyvyyttä kokoverenä, sillä suurin osa näytteistä kuljetetaan HUSLABin toimipisteissä erottelematta, ja kuljetukset kestävät pisimmillään kahdesta tunnista kuuteen tuntiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kalium, glukoosi, laktaattidehydrogenaasi ja epäorgaaninen fosfaatti olivat kaikkein herkimpiä lämpötilamuutoksille. Muut opinnäytetyöhön sisällytetyt analyytit säilyivät verraten hyvin sekä matalissa että korkeissa lämpötiloissa.
Suoria johtopäätöksiä näytteiden säilyvyydestä ei voitu tehdä, sillä käytetyt tutkimusmenetelmät, lämpötilat ja ajat sekä tilastolliset menetelmät erosivat toisistaan aikaisemmissa tutkimuksissa. Useimmiten tulokset olivat kuitenkin samansuuntaisia, joten tuloksia voi pitää suuntaa-antavina. Tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti, sillä joiltain osin eri tutkimusten välillä oli eriäviä tuloksia. CLSI:n (Clinical and Laboratory Standards Institute) suosituksen mukaisesti tulee varmistua aikaisemman tutkimustiedon soveltuvuudesta yksittäisen laboratorion käyttöön.
Analyyttien säilyvyyttä tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla perehtymällä aikaisempiin tieteellisiin tutkimuksiin aiheesta. Tutkimukset rajattiin koskemaan kuuden tunnin säilyvyyttä kokoverenä, sillä suurin osa näytteistä kuljetetaan HUSLABin toimipisteissä erottelematta, ja kuljetukset kestävät pisimmillään kahdesta tunnista kuuteen tuntiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kalium, glukoosi, laktaattidehydrogenaasi ja epäorgaaninen fosfaatti olivat kaikkein herkimpiä lämpötilamuutoksille. Muut opinnäytetyöhön sisällytetyt analyytit säilyivät verraten hyvin sekä matalissa että korkeissa lämpötiloissa.
Suoria johtopäätöksiä näytteiden säilyvyydestä ei voitu tehdä, sillä käytetyt tutkimusmenetelmät, lämpötilat ja ajat sekä tilastolliset menetelmät erosivat toisistaan aikaisemmissa tutkimuksissa. Useimmiten tulokset olivat kuitenkin samansuuntaisia, joten tuloksia voi pitää suuntaa-antavina. Tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti, sillä joiltain osin eri tutkimusten välillä oli eriäviä tuloksia. CLSI:n (Clinical and Laboratory Standards Institute) suosituksen mukaisesti tulee varmistua aikaisemman tutkimustiedon soveltuvuudesta yksittäisen laboratorion käyttöön.