Aseptiikka ja lääkkeenannon oikeellisuus laskimonsisäisessä antibioottihoidossa : strukturoitu havainnointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa aseptiikan ja lääkkeenannon oikeellisuuden toteutumista laskimonsisäisessä antibioottihoidossa. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Medisiininen tulosyksikkö sekä Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hoitoala. Työmme on osa yhteistyöprojektia, jonka tarkoituksena on kehittää infektiopotilaalle annettavan laskimonsisäisen antibioottihoidon turvallisuutta aseptiikan ja lääkkeenannon oikeellisuuden näkökulmista sekä tuottaa lisäksi tutkimustietoon perustuva toimintamalli. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla sairaanhoitajien toimintaa heidän toteuttaessaan perifeeristä laskimonsisäistä antibioottihoitoa kahdella HUS:n yhteistyöosastolla. Käytimme apuna aineiston keräämisessä strukturoitua havainnointilomaketta, jossa oli 47 tarkkailtavaa kohtaa liittyen hoitajan henkilökohtaiseen hygieniaan, käsihygienian toteutumiseen, käsidesinfiointitekniikkaan, antibiootin valmistamiseen, antamiseen potilaalle sekä laskimokanyylin kuntoon. Havainnoimme yhteensä 30 antibiootin valmistamista ja lääkkeen antoa potilaalle yhtenäisenä prosessina. Havainnoinnit koostuivat 10 sairaanhoitajan työskentelystä. Havainnoinnit toteutettiin kesä- ja elokuussa 2013. Saatujen tulosten mukaan hoitajien henkilökohtainen hygienia havainnointiosastoilla oli erinomaista. Käsihygienia toteutui hyvin desinfiointien määrän suhteen, mutta puutteita löytyi käsidesinfektiotekniikassa. Kukaan havainnoitavista ei desinfioinut käsiään riittävän kauan, ja suurin osa ei ottanut huuhdetta riittävästi. Myös perforoitavien pintojen puhdistamisessa oli jonkin verran puutteita. Venttiilitulpan puhdistamisen tekniikassa havaittiin selkeä epäkohta; kukaan hoitajista ei hangannut tulppaa riittävän kauan tai antanut sen kuivua puhdistuksen jälkeen. Tulosten avulla on mahdollista kehittää sairaanhoitajien toimintatapoja laskimonsisäisessä antibioottihoidossa. Ongelmakohtiin on tehokkainta puuttua yhteneväisillä ohjeilla ja henkilökunnan riittävällä koulutuksella. Selkeät ja näkyvillä olevat toimintaohjeet myös edistävät hyvien toimintatapojen noudattamista.

The purpose of our final project was study the asepsis and the right drug administration process of intravenous antibiotic treatment. The partners our final project were the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), the Medical Profit Centre and the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Finland, Faculty of Health Care and Nursing. Our final project was part of a collaborative project which aimed to develop the patient safety of intravenous antibiotic treatment. Another purpose was to produce an evidence-based operating model. The data for our final project were collected by observing nurses’ activities when they implemented the intravenous antibiotic treatment on two co-operational hospital wards of a HUS hospital, Helsinki Finland. We used a structured observation form which included 47 statements related to nurses’ personal hygiene, hand hygiene and hand hygiene technique as well as the preparation of antibiotics, drug administration and the condition of the intravenous cannula. We observed 30 antibiotic preparation and drug administration procedures. The number of observed nurses was 10. The observations were carried out in June and August 2013. The results of our final project indicated that nurses’ personal hygiene on the observed wards were excellent. However there were deficiencies in nurses’ hand disinfection technique. None of the observed nurses disinfected their hands long enough, and most of them did not take enough hand sanitizer. There were also deficiencies in the disinfection of perforated surfaces. A clear mistake was found in the technique of scrubbing the hub. None of the nurses scrubbed the hub long enough or let it dry after cleaning. The results of our final project may be used in developing nurses’ performance in intravenous antibiotic treatment. Identical instructions and sufficient staff training may be the most effective help in problems. Clear and visible instructions will improve good practice.