Sosiaalisten suhteiden vaikutus tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen psyykkiseen hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaalisten suhteiden vaikutuksesta tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen psyykkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi muodostui, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen psyykkiseen hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli kerätä ja tiivistää aiheesta tietoa, jolla esimerkiksi sairaanhoitajat voivat kartuttaa osaamistaan ja jota he voivat hyödyntää työssään tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ohjauksessa.

Tulosten mukaan sosiaaliset suhteet vaikuttavat vahvistavasti ja heikentävästi tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen psyykkiseen hyvinvointiin. Perheen, parisuhteen sekä ystävien ja työkavereiden tuella, terveydenhuollon tuella ja vertaistuella oli psyykkistä hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Nämä sosiaaliset suhteet koettiin muun muassa tukea antavina, ymmärtäväisinä ja sairauden taakkaa helpottavina. Psyykkistä hyvinvointia heikensivät yksin jäämisen pelko, ulkopuolisuus, toisten ylihuolehtiminen ja kontrollointi, syyllistäminen ja arvostelu, halu olla normaali ja terve, perhehuolet, työhuolet, leimaantuminen, ymmärtämättömyys ja toisten tiedon puute sekä stereotyyppinen ajattelu. Nämä tekijät aiheuttivat tyypin 1 diabetesta sairastavissa monenlaisia negatiivisia tunteita, esimerkiksi ahdistusta, masentuneisuutta, turhautumista, häpeää, surua ja pelkoa. Nämä negatiiviset tuntemukset aiheutuivat osittain tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten omista ajatusmalleista, mutta osittain myös lähipiirin sekä terveydenhuollon henkilöstön sanoista tai konkreettisista teoista.

Opinnäytetyön tulokset tukevat käsitystä siitä, että hyvillä ihmissuhteilla on tärkeä merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavan aikuisen jokapäiväiseen elämään ja omahoidon sujumiseen. Toisaalta sairauden sovittaminen sosiaaliseen elämään sekä läheisetkin ihmissuhteet voivat olla myös henkisiä voimavaroja kuluttava osa elämää. Jatkotutkimusehdotuksena on, että sosiaalisten suhteiden merkitystä psyykkiseen hyvinvointiin tutkitaan eri ikäryhmiin kuuluvilla tyypin 1 diabetesta sairastavilla.

The purpose of the thesis was to study the effect of social relationships on the mental well-being of adults with type 1 diabetes. The aim was to increase the knowledge of nurses about the factors that support and impair the mental well-being of adults with type 1 diabetes. The thesis was carried out as a descriptive literature review.

The results showed that the social relationships of adults with type 1 diabetes can have strengthening and detrimental effects on mental well-being. The social factors identified as strengthening were: family, friends and co-workers, health care, relationship, and peer support. Social factors identified as deteriorating included: fear of being left alone, feeling like an outsider, over-caring and controlling by others, being blamed, desire to be normal and healthy, family worries, worries at work, lack of understanding and lack of knowledge, and stereotyped thinking.

Based on the results, it was concluded that mental well-being had a major impact on the daily life of adults with type 1 diabetes and also on how they cared for their diabetes in practice. People with type 1 diabetes have to live with their illness throughout their lives and the importance of social relationships varies at different ages: in childhood, adolescence, adulthood, and old age. Future studies on the subject could further consider the impact of social relationships on mental well-being of patients with type 1 diabetes, and how it differs between the different age groups. That would enable nurses to consider factors influencing the mental well-being of patients with type 1 diabetes at any age.