Jutellaanko? Kommunikoinnin merkitys työhyvinvoinnille tuotantotyössä: case Fazer Makeiset
Lehtola, Elina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201531
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajalle, millaisista asioista hyvinvointi koostuu tuotantotyössä. Haluttiin selvittää, millä tavoin tuotantotyöhön voisi sitouttaa. Tutkimuksella pyrittiin saamaan tarkempaa tietoa siitä, millaisiin asioihin työhyvinvoinnin kehittämisen resursseja tulisi suunnata tulevaisuudessa. Tutkimuksessa pohdittiin myös esihenkilön roolia työhyvinvoinnin rakentajana tuotantotyöntekijöiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina seitsemälletoista (17) tuotantotyöntekijälle. Litteroidusta materiaalista löydettiin sisällönanalyysillä selkeitä teemoja, joiden perusteella rajattiin teoreettinen viitekehys. Aineisto saatiin kvantifioitua ja tuloksissa esitettiin ainoastaan ne asiat, joiden nähtiin toistuvan vähintään kolmasosalla haastateltavista. Teoreettinen viitekehys koostuu pääosin suomenkielisestä kirjallisuudesta. Lisäksi on käytetty muutamia kansainvälisiä teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita. Sähköiset lähteet ovat mukana antamassa lisää ajantasaista työelämänäkökulmaa.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin selkeät suuntaviivat sille, mitä asioita työhyvin-voinnin eteen tulisi toimeksiantajaorganisaatiossa kehittää. Hyvinvointiin vaikut-taa tehdyn tutkimuksen mukaan eniten työyhteisö, jonka kanssa työskennellään ja toimivat, työhön soveltuvat työvälineet. Avoimen kommunikoinnin ja selkeän viestinnän merkitys nousivat työyhteisön hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi rakennuspalikoiksi. Niiden merkitys korostui monessa eri yhteydessä ja tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että toimeksiantajan olisi tulevaisuudessa tärkeä keskittyä sisäisen viestinnän ja kommunikoinnin toimivuuteen.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin puolistrukturoituna teemahaastatteluina seitsemälletoista (17) tuotantotyöntekijälle. Litteroidusta materiaalista löydettiin sisällönanalyysillä selkeitä teemoja, joiden perusteella rajattiin teoreettinen viitekehys. Aineisto saatiin kvantifioitua ja tuloksissa esitettiin ainoastaan ne asiat, joiden nähtiin toistuvan vähintään kolmasosalla haastateltavista. Teoreettinen viitekehys koostuu pääosin suomenkielisestä kirjallisuudesta. Lisäksi on käytetty muutamia kansainvälisiä teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita. Sähköiset lähteet ovat mukana antamassa lisää ajantasaista työelämänäkökulmaa.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin selkeät suuntaviivat sille, mitä asioita työhyvin-voinnin eteen tulisi toimeksiantajaorganisaatiossa kehittää. Hyvinvointiin vaikut-taa tehdyn tutkimuksen mukaan eniten työyhteisö, jonka kanssa työskennellään ja toimivat, työhön soveltuvat työvälineet. Avoimen kommunikoinnin ja selkeän viestinnän merkitys nousivat työyhteisön hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi rakennuspalikoiksi. Niiden merkitys korostui monessa eri yhteydessä ja tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että toimeksiantajan olisi tulevaisuudessa tärkeä keskittyä sisäisen viestinnän ja kommunikoinnin toimivuuteen.