Sepsiksen tunnistaminen ja ensihoito: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien arvioita omasta osaamisestaan
Ammunet, Samuli; Myllyneva, Konsta; Niskakangas, Christian (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201241625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201241625
Tiivistelmä
Sepsis on hengenvaarallinen tila, johon liittyy suuri kuolleisuus. Sepsis tunnetaan ja tunnistetaan edelleen huonosti, vaikka siihen kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syöpään. Tärkeintä potilaan ennusteen parantamisen kannalta on nopea sepsiksen tunnistaminen sekä oikeanlaisten hoitojen, erityisesti mikrobilääkehoidon aloittaminen mahdollisimman lyhyellä viiveellä.
Teimme opinnäytetyön Sepsiksen tunnistamisesta ja ensihoidosta kyselytutkimuksena entisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, nykyisen Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon eteläisen alueen ensihoitajille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien mielipiteitä osaamisestaan sepsiksen tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ensihoidon palveluntuottajille, jotta he voivat tutkimusten tulosten perusteella arvioida järjestettyjen koulutusten onnistuneisuutta sekä arvioida lisäkoulutusten tarvetta. Kohderyhmänä oli noin 150 ensihoitajaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin Webropol -kyselyn avulla, joka jaettiin yhteyshenkilön avulla ensihoitajien työsähköposteihin. Vastauksia kerättiin kolmen viikon ajan marras-joulukuussa 2021. Vastausprosentti kyselyyn oli 37 %.
Tutkimuksen tulosten mukaan ensihoitajat kokivat oman osaamisensa olevan keskimäärin kiitettävällä tasolla niin sepsiksen tunnistamisessa kuin hoidossakin. Käytännön osaaminen koettiin jokaisella osa-alueella paremmaksi kuin teoriaosaaminen. Tämän lisäksi osaaminen sepsiksen hoidossa koettiin paremmaksi kuin osaaminen sepsiksen tunnistamisessa. Jokilaaksojen pelastuslaitos on järjestänyt lisäkoulutusta sepsiksestä ensihoitajilleen. Valtaosa ensihoitajista koki, että lisäkoulutus on lisännyt heidän valmiuksiaan sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon. Silti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lisäkoulutukselle on vielä tarvetta. Jatkotutkimusaiheita tälle tutkimukselle voisivat olla esimerkiksi ensihoitajien käytännön osaamisen testaus sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon liittyen sekä tutkimus siitä, miten on hoidettu potilaita, joilla sepsiksen kriteeristö täyttyy, ja minkälaisia aikaviiveitä näissä tilanteissa on ollut.
Teimme opinnäytetyön Sepsiksen tunnistamisesta ja ensihoidosta kyselytutkimuksena entisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, nykyisen Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon eteläisen alueen ensihoitajille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien mielipiteitä osaamisestaan sepsiksen tunnistamisessa ja hoidossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa ensihoidon palveluntuottajille, jotta he voivat tutkimusten tulosten perusteella arvioida järjestettyjen koulutusten onnistuneisuutta sekä arvioida lisäkoulutusten tarvetta. Kohderyhmänä oli noin 150 ensihoitajaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin Webropol -kyselyn avulla, joka jaettiin yhteyshenkilön avulla ensihoitajien työsähköposteihin. Vastauksia kerättiin kolmen viikon ajan marras-joulukuussa 2021. Vastausprosentti kyselyyn oli 37 %.
Tutkimuksen tulosten mukaan ensihoitajat kokivat oman osaamisensa olevan keskimäärin kiitettävällä tasolla niin sepsiksen tunnistamisessa kuin hoidossakin. Käytännön osaaminen koettiin jokaisella osa-alueella paremmaksi kuin teoriaosaaminen. Tämän lisäksi osaaminen sepsiksen hoidossa koettiin paremmaksi kuin osaaminen sepsiksen tunnistamisessa. Jokilaaksojen pelastuslaitos on järjestänyt lisäkoulutusta sepsiksestä ensihoitajilleen. Valtaosa ensihoitajista koki, että lisäkoulutus on lisännyt heidän valmiuksiaan sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon. Silti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lisäkoulutukselle on vielä tarvetta. Jatkotutkimusaiheita tälle tutkimukselle voisivat olla esimerkiksi ensihoitajien käytännön osaamisen testaus sepsiksen tunnistamiseen ja hoitoon liittyen sekä tutkimus siitä, miten on hoidettu potilaita, joilla sepsiksen kriteeristö täyttyy, ja minkälaisia aikaviiveitä näissä tilanteissa on ollut.