Keskoslapsen vanhempien ohjauksen arvioinnissa käytetyt mittarit

Abstract

Keskosvauvan syntymä on aina yllättävä tilanne, eikä vanhemmilla ole ollut aikaa valmistautua vauvan tuloon. Vanhemmat kokevat monia tunteita, kuten epätietoisuutta ja pelkoa. Lisäksi he ovat täysin riippuvaisia ulkoisesta avusta. Tällöin korostuvat sairaalan hoitohenkilökunnalta saatu tuki ja ohjaus. Sopeutuakseen vallitsevaan tilanteeseen, vanhemmat tarvitsevat paljon konkreettisia ohjeita sekä tukea henkiseen jaksamiseen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksella, millä tavalla keskoslasten vanhempien saamaa ohjausta on arvioitu. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa keskoslasten vanhempien ohjauksen arvioinnista ja tuoda esiin ohjauksen arvioinnissa käytettäviä välineitä. Lisäksi kirjallisuuskatsauksemme tutkii keskoslasten vanhempien saaman ohjauksen sisältöä. Käytimme kirjallisuuskatsauksessamme viittä eri tutkimusta, joiden sisällön analysoimme induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. Tutkimuksista neljä oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Keskoslasten vanhempien ohjauksen arvioinnista löytyi niukasti tutkimuksia. Vanhempien toiveita sekä tarpeita ohjauksen suhteen on kyllä tutkittu, mutta itse toteutuneen ohjauksen arviointia ei ole juurikaan tutkittu. Koska työssämme oli tarkoitus keskittyä arvioinnissa käytettyihin mittareihin, aineiston haku osoittautui luultua haastavammaksi. Opinnäytetyömme tuloksissa esittelemme löytämämme keskoslasten vanhempien ohjauksen arvioinnissa käytetyt mittarit. Vanhemmat arvioivat saamaansa ohjausta hoitotyön eri osa-alueista. Toivomme, että tämän opinnäytetyön myötä keskoslapsen vanhempien ohjauksen arviointiin pyrittäisiin kiinnittämään enemmän huomiota ja että aiheesta tehdään lisää tutkimuksia.

The birth of a premature infant is always an unexpected event, which leaves no to little time for the parents to get prepared. The parents often experience a variety of emotions, such as uncertainty and fear. In addition, they are often completely dependent on the guidance provided by external sources. It places the emphasis on the support and guidance provided by the nursing staff. The parents need a lot of support for their psychological welfare and concrete advice in order to cope with the prevailing situation. The purpose of the final project was to find out how the guidance of the premature infants’ parents was evaluated. The method used in the study was a literature review. The aim was to add knowledge about the evaluation of the guidance received by the premature infants’ parents and to bring up different measurement tools used in the evaluation. Our literature review also studied the content of the parents’ guidance. The data was collected from five studies and it was analyzed according to the methods of inductive content analysis. Four of the studies used in this literature review were international studies written in English, and one of them was a Finnish study. The lack of previous studies concerning this specific topic was evident. There were studies about the parents’ wishes and needs concerning the guidance, but only limited information about the evaluation of the actualized guidance. The data gathering proved to be more challenging than expected, as the purpose of final project was to concentrate on the measurement tools used in the evaluation. The findings concentrated on defining the measurement tools which were used in the evaluation of the guidance received by the premature infants’ parents. The parents evaluated the quality of the guidance which was provided them by health care professionals. We hope that our final project emphasizes the importance of the evaluation of the guidance for premature infants’ parents and that the topic will be studied more thoroughly in the future.