Moottorikelkalla maastossa
Häkkinen, Tanja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042099
Tiivistelmä
Kiinnostus moottorikelkkailuun on lisääntynyt tasaisesti. Suomessa oli rekisteröityjä moottorikelkkoja vuonna 2020 hieman yli 160 000 kappaletta. Vuodesta 2015 lähtien rekisteröityjen moottorikelkkojen määrä on kasvanut kolme prosenttia vuodessa. Tervolassa haluttiin vastata lisääntyneeseen kysyntään. Kunnan länsipuolisella alueella ei ole moottorikelkkailun mahdollistavia väyliä. Kunnalla oli selvä tarve kehittää alueensa matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia. Toimeksiantona oli selvittää, millainen moottorikelkkailun väylä Tervolaan kannattaa lähteä toteuttamaan ja kuinka siitä saadaan mahdollisimman monikäyttöinen.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten maastoliikkumisväylien eroja. Mitä tarkoittaa, kun moottorikelkkauralla toimitaan maastoliikennelain ja moottorikelkkailureitillä tieliikennelain mukaan? Väylien perustamisen vaihtoehtoja tarkasteltiin suhteessa lainsäädäntöön ja aikaisempiin Suomessa toteutettuihin väyliin. Tutkimuksen pääpainopiste oli moottorikelkkailun mahdollistavissa väylissä. Moottorikelkkailun käytänteitä selvitettiin tutkimuksessa myös Ruotsin ja Norjan osalta. Suomessa maastoliikennettä säätelevä lainsäädäntö oli selvityksen ensisijainen lähtökohta. Tutkimusta toteutettiin tapaustutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen menetelmin oli tavoitteena saada laajempi näkökulma tutkimukseen. Menetelminä olivat haastattelut, jotka toteutettiin kolmessa vaiheessa. Tutkimuksen alussa tehdyn avoimen haastattelun pohjalta luotiin teemahaastatteluja varten kaksi kysymyslistaa. Toinen lista moottorikelkkailukerhoille ja toinen Ruotsin ja Norjan asiantuntijoiden haastatteluja varten. Haastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluina.
Tutkimuksen tuloksena luotiin lyhyt vertailu Pohjoismaisen moottorikelkkailun eroista. Norjassa kelkkailua säädellään voimakkaasti. Ruotsissa kelkkailuun on Suomeakin vapaammat mahdollisuudet. Vertailun lisäksi luotiin lähtökohdat Tervolan kunnalle reitistön suunnitteluun sekä ehdotukset toteutettaviksi reiteiksi. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muiden alueiden reittien suunnitteluun.
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten maastoliikkumisväylien eroja. Mitä tarkoittaa, kun moottorikelkkauralla toimitaan maastoliikennelain ja moottorikelkkailureitillä tieliikennelain mukaan? Väylien perustamisen vaihtoehtoja tarkasteltiin suhteessa lainsäädäntöön ja aikaisempiin Suomessa toteutettuihin väyliin. Tutkimuksen pääpainopiste oli moottorikelkkailun mahdollistavissa väylissä. Moottorikelkkailun käytänteitä selvitettiin tutkimuksessa myös Ruotsin ja Norjan osalta. Suomessa maastoliikennettä säätelevä lainsäädäntö oli selvityksen ensisijainen lähtökohta. Tutkimusta toteutettiin tapaustutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen menetelmin oli tavoitteena saada laajempi näkökulma tutkimukseen. Menetelminä olivat haastattelut, jotka toteutettiin kolmessa vaiheessa. Tutkimuksen alussa tehdyn avoimen haastattelun pohjalta luotiin teemahaastatteluja varten kaksi kysymyslistaa. Toinen lista moottorikelkkailukerhoille ja toinen Ruotsin ja Norjan asiantuntijoiden haastatteluja varten. Haastattelut toteutettiin puhelin- ja sähköpostihaastatteluina.
Tutkimuksen tuloksena luotiin lyhyt vertailu Pohjoismaisen moottorikelkkailun eroista. Norjassa kelkkailua säädellään voimakkaasti. Ruotsissa kelkkailuun on Suomeakin vapaammat mahdollisuudet. Vertailun lisäksi luotiin lähtökohdat Tervolan kunnalle reitistön suunnitteluun sekä ehdotukset toteutettaviksi reiteiksi. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muiden alueiden reittien suunnitteluun.