Sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia johtamisesta COVID-19-pandemian aikana
Rytivaara, Anni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042126
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia on jatkunut pian kahden vuoden ajan, ja sen aiheuttama poikkeuksellinen aika on muuttanut johtamista sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyön tietoperustassa on käsitelty useampia kriisijohtamisen malleja sekä napakasti tunneälyn määritelmää työn taustoituksen tueksi.
Tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia johtamisesta ja tunneälytaitojen merkityksestä johtamisessa COVID-19-pandemian aiheuttamana poikkeuksellisena aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien johtamiskokemuksista ja tunneälytaitojen merkityksestä johtamisessa COVID-19-pandemian aiheuttamana poikkeuksellisena aikana sekä tuottaa tietoa johtamisosaamisen kehittymistarpeista poikkeuksellisena aikana johtamisen tueksi. Tavoitteena oli lisäksi saada selville, miten lähijohtajat ovat kokeneet johtamisen muuttuneen COVID-19-pandemian aikana sekä millaisia johtamisosaamisen taitoja lähijohtajat kokevat tarvitsevansa varauduttaessa seuraaviin poikkeuksellisiin aikoihin.
Tutkimusvaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla. Koska laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tutkijaa kiinnostava mahdollisimman laaja aineisto, hyväksyttiin tutkimukseen haastattelumuodoksi lisäksi yksilöhaastattelu, joita lopulta toteutui yksi. Haastatteluihin osallistuneita lähijohtajia oli kymmenen. Kehittämisvaiheessa hyödynnettiin tutkimusvaiheessa saatuja tuloksia. Kehittämisvaihe toteutettiin kehittämispäivässä yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmin Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden palveluesimiesten (lähijohtajien) sekä palvelupäälliköiden kanssa. Kehittämispäivässä pohdittiin ratkaisuja tutkimuksen pohjalta nousseisiin kehittymistarpeisiin, mistä opinnäytetyön tekijä koosti raportin lähijohtajien ja heidän esihenkilöidensä hyödynnettäväksi työyhteisössä.
Tunneälytaitojen osaaminen korostui poikkeuksellisena aikana menestyksekkäässä johtamisessa. Lähijohtajien on pitänyt hallita omia tunteitaan, kyetä vastaanottamaan työntekijöiden monenlaisia tunteita sekä kyetä johtamaan työyhteisöä haastavissa päivittäisissä tilanteissa, joissa ohjeistus on muuttunut jatkuvasti. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla vertaileva tutkimus johtamisen kokemuksista pandemian päätyttyä tai kokemuksia etäjohtamisesta kartoittava tutkimus, sillä etäjohtamisen käytännöt ja haasteet nousivat tässä tutkimuksessa esille tulevaisuuteen varautumisen kehittymistarpeina.
Tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia johtamisesta ja tunneälytaitojen merkityksestä johtamisessa COVID-19-pandemian aiheuttamana poikkeuksellisena aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien johtamiskokemuksista ja tunneälytaitojen merkityksestä johtamisessa COVID-19-pandemian aiheuttamana poikkeuksellisena aikana sekä tuottaa tietoa johtamisosaamisen kehittymistarpeista poikkeuksellisena aikana johtamisen tueksi. Tavoitteena oli lisäksi saada selville, miten lähijohtajat ovat kokeneet johtamisen muuttuneen COVID-19-pandemian aikana sekä millaisia johtamisosaamisen taitoja lähijohtajat kokevat tarvitsevansa varauduttaessa seuraaviin poikkeuksellisiin aikoihin.
Tutkimusvaihe toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla. Koska laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on saada tutkijaa kiinnostava mahdollisimman laaja aineisto, hyväksyttiin tutkimukseen haastattelumuodoksi lisäksi yksilöhaastattelu, joita lopulta toteutui yksi. Haastatteluihin osallistuneita lähijohtajia oli kymmenen. Kehittämisvaiheessa hyödynnettiin tutkimusvaiheessa saatuja tuloksia. Kehittämisvaihe toteutettiin kehittämispäivässä yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmin Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden palveluesimiesten (lähijohtajien) sekä palvelupäälliköiden kanssa. Kehittämispäivässä pohdittiin ratkaisuja tutkimuksen pohjalta nousseisiin kehittymistarpeisiin, mistä opinnäytetyön tekijä koosti raportin lähijohtajien ja heidän esihenkilöidensä hyödynnettäväksi työyhteisössä.
Tunneälytaitojen osaaminen korostui poikkeuksellisena aikana menestyksekkäässä johtamisessa. Lähijohtajien on pitänyt hallita omia tunteitaan, kyetä vastaanottamaan työntekijöiden monenlaisia tunteita sekä kyetä johtamaan työyhteisöä haastavissa päivittäisissä tilanteissa, joissa ohjeistus on muuttunut jatkuvasti. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla vertaileva tutkimus johtamisen kokemuksista pandemian päätyttyä tai kokemuksia etäjohtamisesta kartoittava tutkimus, sillä etäjohtamisen käytännöt ja haasteet nousivat tässä tutkimuksessa esille tulevaisuuteen varautumisen kehittymistarpeina.