Digitaaliset työvälineet aikuisten lihavuuden hoidossa perusterveydenhuollossa

Appleton, Marika

Digitaaliset työvälineet aikuisten lihavuuden hoidossa perusterveydenhuollossa

Appleton, Marika (2021)

Avaa tiedosto

Appleton_Marika.pdf (1.266Mt)

Lataukset:

Appleton, Marika

2021

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202052132

Tiivistelmä

Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveysongelmista. Lihavuus luokitellaan pitkäaikaissairaudeksi ja vaikuttaa merkittävästi yksilön oman terveyden lisäksi kansantalouteen. Lihavuuden hoito edellyttää alueellisten hoito-ohjelmien luomista ja vastaanotolla toteutettavan hoidon lisäksi eri digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää hoidossa. Koronapandemian aikana sekä asiantuntijoiden että väestön valmiudet hyödyntää digitaalisia palveluita ovat ottaneet suuren askeleen eteenpäin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten digitaalisia työvälineitä voidaan hyödyntää aikuisten lihavuuden hoidossa perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lisätietoa digitaalisten työvälineiden eri käyttömahdollisuuksista Vantaan kaupungille lihavuuden hoidon kehittämisen tueksi.

Tutkimus toteutettiin scoping-kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin pääsääntöisesti sähköisistä Medic, CINAHL ja PubMed -tietokannoista ja myös manuaalihakua hyödynnettiin. Katsaukseen hyväksyttiin eri tutkimusasetelmin tehdyt tutkimukset ja valintaa ohjasi asetetut mukaanotto- ja poissulkukriteerit. Lopulliseen aineistoon hyväksyttiin lähteet, joissa digitaalisia työvälineitä hyödynnettiin lihavuuden hoidossa ja jossa hoito olisi mahdollista toteuttaa Suomessa julkisella tai yksityisellä puolella perusterveydenhuollossa. Lopullinen analysoitava aineisto sisältää 16 tutkimusartikkelia, joista kaksi on löydetty manuaalihaun avulla. Analyysin tukena hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Scoping-katsaukselle ei ole tavanomaista alkuperäistutkimusten laadun arviointi. Myöskään tässä työssä laatua ei ole arvioitu, sillä tavoitteena oli luoda kuvaileva katsaus eri digitaalisten työvälineiden hyödyntämismahdollisuuksista lihavuuden hoidossa.

Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että digitaaliset työvälineet voivat olla vaikuttava osa lihavuuden hoitoa, seurantaa ja omahoitoa. Potilaan hoito voidaan toteuttaa joko täysin digitaalisten palveluiden kautta tai näitä voidaan hyödyntää vastaanotolla tapahtuvan hoidon rinnalla. Muun muassa eri verkkoalustoja, mobiilisovelluksia sekä tekstiviesti- ja sähköpostiohjausta voidaan hyödyntää lihavuuden hoidossa. Lihavuuden omahoidon tukena erityisesti omaseurantaan tarkoitetut mobiilisovellukset sekä etämittauslaitteet voivat tuottaa potilaille lisäarvoa. Etämittauslaitteet antavat myös hoitohenkilökunnalle objektiivista tietoa potilaan seurannan tueksi. Lisäksi omahoidon tukena voidaan hyödyntää muun muassa verkko-opetusmateriaalia ja erilaisia viestintäkanavia. Henkilökohtaisen ohjauksen saaminen vaikuttaa kuitenkin olevan tärkeä osa lihavuuden hoitoa myös digitaalisten työvälineiden kautta toteutettavassa lihavuuden hoidossa. Jatkotutkimusta on tarpeen tehdä suomalaisen perusterveydenhuollon toimintaympäristössä, sillä tässä opinnäytetyössä on pyritty tuomaan kattavasti esiin eri käyttömahdollisuuksia, mutta parhaiden digitaalisten työvälineiden löytämistä ei tavoiteltu. Opinnäytetyössä saadut tulokset auttavat suuntaamaan digitaalisten palveluiden kehittämistä perusterveydenhuollossa.

Kokoelmat

Opinnäytetyöt