Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla saavutettava sisäilman laatu ja energiansäästö koulun luokkahuoneissa
Bergström, Tom (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202052137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202052137
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Etelä-Suomessa sijaitsevan koulun tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimintaa ja energiatehokkuutta sekä tarkastella tarpeenmukaisen ilmanvaihdon vaihtoehtoisia toteutustapoja ja elinkaarikustannuksia.
Koulun tarpeenmukainen ilmanvaihto on toteutettu asentamalla luokkien ilmanvaihtokanaviin huonekohtaiset ilmanvirtasäätimet, jotka ohjaavat luokan ilmavirtaa luokan hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Koulussa tehtiin rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyillä antureilla trendiseuranta, joilla mitattiin kuuden luokan osalta ilmavirtasäätimien toimintaa, ilmavirtoja sekä luokkien hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötiloja kolmen viikon ajan. Tulosten perusteella selvitettiin, luokkien sisäilmaolosuhteet asetetuissa tavoitearvoissa.
Mitattujen arvojen perusteella laskettiin teoreettisesti, minkä verran lämmitys- ja sähköenergiaa olisi kulunut, mikäli ilmanvaihto olisi toteutettu vakioilmavirtaisella järjestelmällä tai luokkien ilmavirtoja olisi ohjattu yhden tai kahden ilmavirtasäädinparin avulla.
Eri säätötapojen energia- ja investointikustannusten perusteella tehtiin nykyarvolaskelmat, joista pystyttiin määrittämään, mikä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteutustavoista tulisi laitteiston elinkaaren aikana kustannustehokkaimmaksi. Laskenta tehtiin käyttämällä yhden luokkahuoneen ilmanvaihdon investointi- ja energiakustannusten tietoja. Laskennassa oletettiin, että tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huolto- ja ylläpitokustannukset ovat samat kuin vakioilmavirtaisessa järjestelmässä.
Tehtyjen nykyarvolaskelmien perusteella, tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla elinkaarikustannuksissa säästetään noin 40 % vakioilmavirtaiseen järjestelmään verrattuna, kun käytössä on ilmavirtasäätimet luokkahuoneissa. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon eri säätötapojen elinkaarikustannusten ero oli nykyarvolaskelmien mukaan kuitenkin hyvin pieni.
Koulun tarpeenmukainen ilmanvaihto on toteutettu asentamalla luokkien ilmanvaihtokanaviin huonekohtaiset ilmanvirtasäätimet, jotka ohjaavat luokan ilmavirtaa luokan hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Koulussa tehtiin rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyillä antureilla trendiseuranta, joilla mitattiin kuuden luokan osalta ilmavirtasäätimien toimintaa, ilmavirtoja sekä luokkien hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötiloja kolmen viikon ajan. Tulosten perusteella selvitettiin, luokkien sisäilmaolosuhteet asetetuissa tavoitearvoissa.
Mitattujen arvojen perusteella laskettiin teoreettisesti, minkä verran lämmitys- ja sähköenergiaa olisi kulunut, mikäli ilmanvaihto olisi toteutettu vakioilmavirtaisella järjestelmällä tai luokkien ilmavirtoja olisi ohjattu yhden tai kahden ilmavirtasäädinparin avulla.
Eri säätötapojen energia- ja investointikustannusten perusteella tehtiin nykyarvolaskelmat, joista pystyttiin määrittämään, mikä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteutustavoista tulisi laitteiston elinkaaren aikana kustannustehokkaimmaksi. Laskenta tehtiin käyttämällä yhden luokkahuoneen ilmanvaihdon investointi- ja energiakustannusten tietoja. Laskennassa oletettiin, että tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huolto- ja ylläpitokustannukset ovat samat kuin vakioilmavirtaisessa järjestelmässä.
Tehtyjen nykyarvolaskelmien perusteella, tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla elinkaarikustannuksissa säästetään noin 40 % vakioilmavirtaiseen järjestelmään verrattuna, kun käytössä on ilmavirtasäätimet luokkahuoneissa. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon eri säätötapojen elinkaarikustannusten ero oli nykyarvolaskelmien mukaan kuitenkin hyvin pieni.