Perustajaurakointi pienen rakennusyrityksen näkökulmasta
Komi, Marco (2022)
Komi, Marco
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202072165
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, onko toimeksiantajan, pienen rakennusyrityksen kannattavampaa rakentaa omakotitaloja sekä paritaloja nykyisellä tavalla vai erillistaloja sekä paritaloja perustajaurakoinnilla, jolloin molemmat olisivat asunto-osakeyhtiömuotoisia. Selvityksen perusteella on haluttu antaa toimeksiantajalle selkeämpää kuvaa molemmista vaihtoehdoista ja siitä onko perustajaurakoinnista toimeksiantajalle varsinaisesti hyötyä omassa toiminnassaan.
Teoriaosuudessa on selvitetty perustajaurakoinnin yleisiä perusperiaatteita sekä mitä se käytännössä toimiakseen vaatisi. Suomen asuntokauppalaki säätelee voimakkaasti perustajaurakointia. Toisin kuin arvonlisäverotuksessa yleensä, jossa verovelvollinen on palvelun myyjä, on rakennusalalla sovellettava käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällöin palvelun myynnistä verovelvollinen onkin ostaja, mikäli myydään rakennuspalvelua elinkeinonharjoittajalle. Tämä taasen ei toteudu toimeksiantajan kohdalla, koska tällä hetkellä myytävät asunnot myydään suoraan kuluttajille.
Opinnäytetyön pohjalta muodostui perusteltu käsitys kannattaako toimeksiantajan muuttaa tämänhetkistä tapaa toimia. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa toimeksiantajan verotuksellisiin eikä kirjanpidollisiin yksityiskohtiin, koska perustajaurakointia käsitellään yhtenä kokonaisuutena kirjanpidollisesti, kun taasen perustajaurakoitsija ja kohdeyhtiö ovat erillisiä verosubjekteja. Näin ollen kirjanpidon tahi verotuksen tuloutus voi tapahtua keskenään eriaikaan. Opinnäytetyössä saadaan toimeksiantajan tilaamaan selvitykseen heille perusteltu vastaus.
Teoriaosuudessa on selvitetty perustajaurakoinnin yleisiä perusperiaatteita sekä mitä se käytännössä toimiakseen vaatisi. Suomen asuntokauppalaki säätelee voimakkaasti perustajaurakointia. Toisin kuin arvonlisäverotuksessa yleensä, jossa verovelvollinen on palvelun myyjä, on rakennusalalla sovellettava käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Tällöin palvelun myynnistä verovelvollinen onkin ostaja, mikäli myydään rakennuspalvelua elinkeinonharjoittajalle. Tämä taasen ei toteudu toimeksiantajan kohdalla, koska tällä hetkellä myytävät asunnot myydään suoraan kuluttajille.
Opinnäytetyön pohjalta muodostui perusteltu käsitys kannattaako toimeksiantajan muuttaa tämänhetkistä tapaa toimia. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa toimeksiantajan verotuksellisiin eikä kirjanpidollisiin yksityiskohtiin, koska perustajaurakointia käsitellään yhtenä kokonaisuutena kirjanpidollisesti, kun taasen perustajaurakoitsija ja kohdeyhtiö ovat erillisiä verosubjekteja. Näin ollen kirjanpidon tahi verotuksen tuloutus voi tapahtua keskenään eriaikaan. Opinnäytetyössä saadaan toimeksiantajan tilaamaan selvitykseen heille perusteltu vastaus.