Kenialaisten tyttöjen kuukautishygienia ja sen edistäminen Makongenissa : Kehittämistyö Itä-Kenian maaseudulla toimivalle Home Street Home -järjestölle

Abstract

Toteutimme tämän seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kehittämistyön yhteistyössä voittoa tavoittelemattoman suomalais-kenialaisen järjestön, Home Street Home:n kanssa. Yhdistys toimii Makongenin kylässä, Keniassa, päätavoitteenaan perustaa alueelle turvakotikeskus. Yksi yhdistyksen projekteista, Girls’ Class, tarjoaa seksuaalikasvatusta pääasiassa pienten paikallisten kylien tytöille. Kehittämistyömme tavoite oli tuottaa hyödyllistä ja näyttöön perustuvaa tietoa tämän projektin kehittämistarkoituksiin. Tarkoituksena oli koota ja analysoida tutkimustietoa kenialaisten nuorten kuukautistietämyksestä ja kuukautishygienian toteutumisesta paikallisissa olosuhteissa, sekä monikulttuurisuuden huomioivasta seksuaalikasvatuksesta.

Vähävaraisten tyttöjen kuukautishygieniaa ja seksuaaliterveyttä on tutkittu sekä Keniassa että sen naapurimaissa. Keniassa murrosikäiset tytöt kohtaavat monenlaisia kuukautishygieniaan liittyviä haasteita, erityisesti koulussa. Nämä kuukautishygieniaan liittyvät haasteet johtavat alisuoriutumiseen, poissaoloihin koulusta ja fyysisiin vaivoihin, kuten virtsatietulehduksiin. Koulujen tilat kuukautissiteiden vaihtoon ja peseytymiseen ovat usein puutteelliset. Puutteet seksuaalikasvatuksessa ja kuukautissuojien saatavuudessa ovat suuria. Myös yhteisöjen kulttuuriset asenteet ja kuukautisten tabuasema vaikeuttavat hyvän kuukautishygienian ylläpitoa.

Kuukautishygienian mahdollistaminen tunnistetaan globaalisti kansanterveyden ja kehityksen haasteeksi. Esimerkiksi kymmenvuotinen maailmanlaajuinen hanke MHM in Ten tähtää kehittämään tyttöjen kuukautistietämystä, sekä mahdollistaa koulujen tiloja kuukautishygienian hoitoa varten turvallisiksi ja omanarvontunnon säilyttämisen mahdollistaviksi vuoteen 2024 mennessä. Tarvitaan lisää resursseja ja poliittista sitoutumista, jotta edelleen huomattavissa olevat puutteet saadaan kuntoon.

Kehittämistyömme menetelmänä oli tutkimusklubi, jonka tarkoituksena on arvioida tutkitun tiedon luotettavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Järjestimme tutkimusklubin videoidulla etäyhteydellä Keniaan. Siihen osallistui kolme paikallista työntekijää ja kuusi kansainvälistä vapaaehtoista. Tutkimusklubi tuotti hedelmällistä keskustelua ja kehitysideoita. Löytämämme tutkimustiedon luotettavuus vahvistui ja paikalliset toimijat toivat keskusteluun tärkeitä näkökulmia. Tutkimusklubin tuloksena syntyi neljä kehittämisehdotusta Girls’ Class projektille: kuukautisopetuksen sisällyttäminen poikien seksuaalikasvatukseen, äitien osallistaminen kuukautiskasvatukseen, kuukupit osaksi tulevaisuuden suunnitelmaa sekä opetusmenetelmien perustuminen näyttöön perustuvaan tietoon ja kulttuurisensitiivisyyteen.

We carried out this development work of sexual and reproductive health in collaboration with Home Street Home, a Finnish-Kenyan non-profit organisation. The organisation works in the village of Makongeni, Kenya, with the goal to build a rescue centre there. One of the organisation’s projects is Girls’ Class, which offers sex education mainly for girls from small local villages. The goal of our development project was to produce useful and evidence-based information for the developmental goals of the project. The aim was to collect and analyse researched information on Kenyan teenagers’ knowledge of periods, how they manage their menstrual hygiene in the local environment, and how multiculturality is considered in sex education.

Low-income girls’ menstrual hygiene management and sexual health has been researched both in Kenya and in its neighbouring countries. In Kenya, young girls face many different challenges of menstrual hygiene management, especially in schools. These challenges in menstrual hygiene management lead to underperforming, absences from school, and physical ailments, such as urinary tract infections. Schools don’t often have adequate spaces to change menstrual hygiene products and wash oneself. Shortcomings in sex education and the availability of menstrual hygiene products are great. The cultural attitudes of the communities also affect good menstrual hygiene management.

Menstrual hygiene management is globally recognised as a challenge of public health and progress. For example, MHM in Ten, a ten year project aims to improve the girls’ knowledge of menstruation, as well as to ensure that the facilities at school enable safe and respectable menstrual hygiene management. More resources and political commitment are needed to fix the noticable shortcomings.

We conducted our development work through a nursing journal club, which was meant to assess the trustworthiness and possible usefulness of research. We held the club through an online video connection to Kenya. Three local employees and six international volunteers took part in it. The nursing journal club produced good discussion and developmental ideas. The trustworthiness of the research we chose strengthened and the local employees brought up good points of view during the discussion. As a result of the nursing journal club four development suggestions were come up with for the Girls’ Class project: Including menstrual education to boys’ sexual health class, getting mothers involved in menstrual education, considering menstrual cups as a part of future’s plan and choosing teaching methods based on evidence-based information and cultural sensitivity.