Espoon Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajien tyytyväisyys yhteistyöhön ensihoidon kanssa

Abstract

Suomessa terveyspalvelut saattavat olla kaukana asiakkaasta, tai puuttua kokonaan asiantuntijoiden puuttumisen vuoksi. Liikkuvat palvelut ovat uusia tapoja tarjota iäkkäille terveyspalveluita. Liikkuvien palveluiden ideana on, että iäkkäiden ei tarvitse lähteä palvelun luokse, vaan palvelu tulee iäkkään luokse tai lähemmäs kotia. Liikkuvan yksikön hoitaja arvioi hoidon tarpeen, ja sen onko tarve lähteä päivystykseen. Hoito voidaan myös antaa iäkkään kotona tai hoivalaitoksessa ja näin asiakkaan hoito aloitetaan nopeasti. Mahdollisen hoidon toteuttaminen iäkkään kotiympäristössä on inhimillisempää, erityisesti muistisairaille, jotka hätääntyvät tuntemattomassa ympäristössä. Kuntoutuminen on nopeampaa, kun päivystykseen siirron rasitus jää pois, eikä päivystys ei kuormitu sellaisista käynneistä, jotka voidaan hoitaa iäkkään kotiympäristössä.

Espoon Liikkuva sairaala aloitti toimintansa 2019. Toiminta on suunnattu kotihoidon ja hoivalaitosten asiakkaille. Liikkuva sairaala tutkii ja arvioi päivystyskäynnin tarvetta sekä tuo turvallista ja osaavaa hoitoa potilaan omaan kotiin. Kotona pystytään hoitamaan haavoja, vatsaoireita, ihottumia, virtsaamiseen liittyviä ongelmia sekä nesteyttämään suonensisäisesti.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Espoon Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajien tyytyväisyyttä ensihoidon yhteistyöhön sekä selvittää kehitysehdotuksia. Opinnäytetyön tavoitteena on tietouden lisääminen yhteistyön toimivuudesta.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä käyttäen. Opinnäytetyössä aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä sairaanhoitajaa. Haastatteluiden ääninauhoitteet analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka avulla aineisto jaettiin kolmeen pääluokkaan toimiva yhteistyö, tietämysvajaus ja tietoisuuden kasvaminen.

Haastateltavat (n=4) kokivat viikoittaisen yhteistyön ensihoidon kanssa sujuvaksi. Yksilöhaastatteluissa kävi ilmi, että yhteistyössä molemmat osapuolet luottavat toisiinsa. Ensihoidon toiminta koettiin välittäväksi ja kiinnostus potilasta sekä raporttia kohtaan sai positiivista palautetta. Haastatteluissa todettiin myös, että ensihoidolla on tietämysvajausta toimintaan liittyen. Haastateltavat toivoivat, että tiedottamista toiminnasta olisi enemmän, jotta potilaat saataisiin hoidettua tarkoituksenmukaisin keinoin. Toiminnasta tiedottamisen tulisi olla säännöllisempää, siten tieto toiminnasta säilyisi, vaikka henkilöstö vaihtuisi. Tiedottamista voisi olla esimerkiksi kirjallisten ohjeiden muodossa.

Opinnäytetyön kehittämisehdotuksia voi käyttää Liikkuvan sairaalan sekä ensihoidon yhteistyön parantamiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi.

In Finland, health services can be far away from the patient or may be absent entirely due to lack of experts. Mobile health services are new ways of providing health services to elderly people at their own home or near their home. The idea is that elderly people can stay at home to receive health services, or that health services are provided near home. The nurse of the Mobile health service assesses the need for care and whether there is a need to go to the hospital. Treatment can also be given to the elderly at home or in a care home to start the patient's care faster. It will be more humane, if the possible treatment can happen in the home environment of the elderly, especially for elderly people with dementia who may panic in an unfamiliar environment. Rehabilitation is faster in those cases where elderly people have not been transferred to the hospital. Also hospital emergency rooms are not burdened with visits for care, that can be performed in the elderly people’s home environment.

In Espoo, Finland a Mobile Hospital started in 2019. Operation is targeted to home care patients and patients who live in nursing homes. Mobile hospitals examine and assess the need for emergency care and provide safe and competent care at the patient's home. At home it is possible to treat for wounds, stomach problems, different rashes, urination problems and intravenous drip.

The purpose of this thesis was to describe the satisfaction of the nurses of Espoo Mobile Hospital with the cooperation of the paramedics and to find out development proposals. The aim of the thesis was to increase knowledge about the functionality of the cooperation.

The thesis was carried out by using qualitative methods. In the thesis a theme interview has been used as the data collection method. A total of four nurses participated in the individual interviews. The audio recordings of the interviews were analyzed by inductive content analysis, which allowed the material to be divided into three main categories smooth cooperation, lack of knowledge and increasing awareness.

The interviewees (n=4) felt that the weekly cooperation with the paramedics was smooth. The individual interviews showed that both parties trust each other in the cooperation. The paramedics were perceived to be caring and not only interested in the patient but also the report received positive feedback. The interviews also stated that the paramedics have a lack of knowledge about the mobile hospitals. Interviewees hoped that there would be more information, so that the patients could get the right care in the correct way. Information should be more regular, even if paramedics change, so that information on activities is maintained, for example in the form of written instructions.

The results of the thesis can be used in the development of improving and optimizing the cooperation between the Mobile Hospital nurses and paramedics.