Elintapaohjaus liikuntapalveluissa Pirkanmaalla
Koskela, Mika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182655
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on selvittää elintapaohjauksen roolia Pirkanmaalaisten kuntien liikuntapalveluissa. Työn tarkoituksena on tuottaa tietoa teemahaastattelumenetelmän avulla Pirkanmaan kuntien liikuntapalveluiden elintapaohjauksen tarjonnasta. Lisäksi työn tuloksia on tarkoitus hyödyntää Hämeenkyrön kunnan liikuntapalveluiden elintapaohjauksen suunnittelussa. Tutkimuksen kontekstina toimivat sellaiset Pirkanmaan kunnat, joiden liikuntapalveluissa on saatavilla elintapaohjausta.
Suomen valtio on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutuksesta vastaavat kunnat. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja heikot elintavat yleistyneet, mikä lisää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Terveyden edistämiseksi on mahdollista tarjota elintapaohjausta, mutta sitä ei vielä toteuteta kaikkialla maassamme.
Tutkimuksen aineisto kerättiin neljällä teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet kunnallisten liikuntapalveluiden työntekijät vastaavat elintapaohjauksesta omassa kuntatyössään. Haastattelun teemoja olivat elintapaohjauspalveluiden sisältö, resurssien ja tilojen riittävyys, elintapaohjauksen yhteistyö sekä haastavat sekä onnistuneet seikat palvelussa. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän sisältöanalyysin mukaisesti.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että elintapaohjausta toteuttavissa kunnissa palvelua järjestetään moniammatillisessa yhteistyössä. Tutkimus kuitenkin osoitti, että elintapaohjauksessa on yhä haasteita, vaikka kehitystyötä onkin tehty jo pitkään. Palveluketju osoittautui elintapaohjauksen vaikeimmaksi osa-alueeksi, johon syynä on esimerkiksi kiireellisyys ja heikko läheteaste. Kuntien edustajat kuitenkin pitivät elintapaohjausta hyvänä kokonaisuutena ja olettivat sitä hyödynnettävän enemmän lähitulevaisuudessa, etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen jälkeen.
Suomen valtio on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutuksesta vastaavat kunnat. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja heikot elintavat yleistyneet, mikä lisää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Terveyden edistämiseksi on mahdollista tarjota elintapaohjausta, mutta sitä ei vielä toteuteta kaikkialla maassamme.
Tutkimuksen aineisto kerättiin neljällä teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet kunnallisten liikuntapalveluiden työntekijät vastaavat elintapaohjauksesta omassa kuntatyössään. Haastattelun teemoja olivat elintapaohjauspalveluiden sisältö, resurssien ja tilojen riittävyys, elintapaohjauksen yhteistyö sekä haastavat sekä onnistuneet seikat palvelussa. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän sisältöanalyysin mukaisesti.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että elintapaohjausta toteuttavissa kunnissa palvelua järjestetään moniammatillisessa yhteistyössä. Tutkimus kuitenkin osoitti, että elintapaohjauksessa on yhä haasteita, vaikka kehitystyötä onkin tehty jo pitkään. Palveluketju osoittautui elintapaohjauksen vaikeimmaksi osa-alueeksi, johon syynä on esimerkiksi kiireellisyys ja heikko läheteaste. Kuntien edustajat kuitenkin pitivät elintapaohjausta hyvänä kokonaisuutena ja olettivat sitä hyödynnettävän enemmän lähitulevaisuudessa, etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen jälkeen.