Puurakenteisen välipohjan rakennusfysikaalinen tarkastelu massiivitiilirakenteisen ulkoseinän liittymässä
Hedenstam, Paulus (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202192664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202192664
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia vanhojen massiivitiiliseinän sekä siihen liittyvän puurakenteisen välipohjan liitoskohtaa lämpö- ja kosteusfysikaalisten simuloinnin avulla. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut havainnot korjauskohteista, joissa on ollut havaittavissa lahoja palkinpäitä massiivitiiliseinän liitoskohdassa.
Rakenneliitoksen rakennusfysikaalisen mallinnuksen ohjelmistoksi valittiin WUFI 2D®. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna viistosateen ja auringon lämpösäteilyn vaikutuksen huomiointi laskennassa. Viistosateen vaikutus on merkittävä massiivisia tiilirakenteisia ulkoseinärakenteita tarkasteltaessa. Työhön valikoitiin viistosaderasituksen johdosta ulkoilmaa kuvastavaksi säädataksi Vantaan 2007, 2050 sekä 2100 testivuodet. Rakenteelle simuloitiin kaikki kolme testivuotta ja samassa arvioitiin tulevaisuuden ilmastonmuutoksen vaikutusta liitoksen rakennusfysikaaliseen käyttäytymiseen sekä rakenteiden säilyvyyden arviointiin.
Tutkituissa vauriotapauksissa ei juuri käytetty kosteuseristyksiä puupalkin päässä, kohdassa, joka uppoaa massiivitiiliseinässä olevaan koloon. Julkisivuun valittiin myös jokseenkin kosteutta läpäisevällä arvolla olevapinnoite, jonka vedenimukerroin asetettiin arvoon W=0,8 [kg/m2√h]. Tutkituissa vauriotapauksissa puupalkin päässä esiintyi kosteutta 42,6…73,5 paino-% riippuen vauriotapauksesta. Simuloinnissa havaittu kosteus on lahoriskiä ajatellen merkittävä. Myös rakennusajankohtana palkkien kylkiin asennettujen terässiteiden osalla oli havaittavissa kylmäsilta ja kosteuden tiivistymisen riski tietyillä olosuhteilla.
Tutkimuksen perusteella palkin pään kokonaisvaltainen kosteuseristäminen sekä välipohjan muilla alueilla ilmaraon tekeminen ovat parhaat ratkaisut vaurion estämiseksi. Myös pinnoitteen W-arvon parantamisella oli suotuisat vaikutukset.
Rakenneliitoksen rakennusfysikaalisen mallinnuksen ohjelmistoksi valittiin WUFI 2D®. Ohjelmassa on sisäänrakennettuna viistosateen ja auringon lämpösäteilyn vaikutuksen huomiointi laskennassa. Viistosateen vaikutus on merkittävä massiivisia tiilirakenteisia ulkoseinärakenteita tarkasteltaessa. Työhön valikoitiin viistosaderasituksen johdosta ulkoilmaa kuvastavaksi säädataksi Vantaan 2007, 2050 sekä 2100 testivuodet. Rakenteelle simuloitiin kaikki kolme testivuotta ja samassa arvioitiin tulevaisuuden ilmastonmuutoksen vaikutusta liitoksen rakennusfysikaaliseen käyttäytymiseen sekä rakenteiden säilyvyyden arviointiin.
Tutkituissa vauriotapauksissa ei juuri käytetty kosteuseristyksiä puupalkin päässä, kohdassa, joka uppoaa massiivitiiliseinässä olevaan koloon. Julkisivuun valittiin myös jokseenkin kosteutta läpäisevällä arvolla olevapinnoite, jonka vedenimukerroin asetettiin arvoon W=0,8 [kg/m2√h]. Tutkituissa vauriotapauksissa puupalkin päässä esiintyi kosteutta 42,6…73,5 paino-% riippuen vauriotapauksesta. Simuloinnissa havaittu kosteus on lahoriskiä ajatellen merkittävä. Myös rakennusajankohtana palkkien kylkiin asennettujen terässiteiden osalla oli havaittavissa kylmäsilta ja kosteuden tiivistymisen riski tietyillä olosuhteilla.
Tutkimuksen perusteella palkin pään kokonaisvaltainen kosteuseristäminen sekä välipohjan muilla alueilla ilmaraon tekeminen ovat parhaat ratkaisut vaurion estämiseksi. Myös pinnoitteen W-arvon parantamisella oli suotuisat vaikutukset.