Haavapotilaan hoitopolku Suolahden kotihoidossa

Abstract

Haavat ovat merkittävä haaste terveydenhuollolle. Ne ovat usein pitkäkestoisia ja vaativat jopa päivittäistä hoitoa. Haavanhoitoon kuluu paljon hoitohenkilöstön aikaa. Haavojen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntyessä sekä niiden syntyyn vaikuttavien pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen, lisääntyessä. Myös monilla elämäntapatekijöillä, kuten ylipainolla on vaikutusta niiden esiintyvyyteen. Haavojen hoitoa on keskitetty viime vuosikymmeninä enemmän kotiin, mikä lisää kotihoidon kuormitusta. Samaan aikaan henkilöstöresurssit ovat niukentuneet. Siksi on tärkeää löytää keinoja tehostaa haavanhoitoa. Haavanhoidon tulee olla lisäksi näyttöön perustuvaa ja laadukasta.

Opinnäytetyössä selvitettiin ensin haavanhoidon nykytilaa Suolahden kotihoidossa, jonka jälkeen rakennettiin hoitopolku-malli yhtenäistämään ja tehostamaan haavanhoidon käytänteitä. Haavanhoidon nykytilaa selvitettiin tutkimushaastattelun keinoin. Haastateltavat (n = 12) olivat ammatiltaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Tuloksissa esiin nousseet kehittämistarpeet huomioitiin hoitopolkua laadittaessa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin haavapotilaan hoitoketju ohjaa haavapotilaiden hoitoa Keski-Suomen kunnissa. Opinnäytetyönä tuotettu hoitopolku täydentää paikallisella tasolla tätä hoitoketjua.

Tulosten mukaan hoitajat olivat kiinnostuneita haavanhoidosta ja pitivät tärkeänä oman osaamisensa kehittämistä. Haavanhoidon osaamista tuloksissa kuvautui monipuolisesti. Haavanhoito kotihoidossa on usein kuitenkin haastavaa useista eri tekijöistä johtuen. Koti toimintaympäristönä tuo hoitamiseen haasteita, lisäksi asiakkaasta johtuvat seikat korostuvat toimittaessa hänen omassa kodissaan. Osa haasteista liittyy yksikön ja organisaation toimintatapoihin ja käytäntöihin. Vastauksissa korostui, että haavanhoidossa paikallishoito nähdään usein hoidon keskeisimpänä tekijänä ja etiologisten tekijöiden huomioiminen sekä haavojen diagnosointi eivät toteudu. Tuloksissa kuvautui myös useita kehittämisideoita. Lähes kaikissa vastauksissa korostui toive käytäntöjen yhtenäistämisestä. Haavojen hoitamisen tulisi olla suunnitelmallisempaa, hoidon tavoitteet ja keinot tulisi selkeästi määritellä ja kirjata ja omahoitajan tulisi ottaa vastuu hoidon kokonaisuuden koordinoinnista ja haavan paranemisen seurannasta. Myös asiantuntijahoitajan saaminen hoito-organisaatioon oli keskeinen toive.

Hoitopolku ohjaa haavaa sairastavan asiakkaan hoitoa. Sen myötä haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät tulevat huomioiduksi laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti. Hoitopolkua voidaan hyödyntää kotihoidon lisäksi myös asumispalveluyksiköissä. Lisäksi opinnäytetyön tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää muilla tavoilla haavanhoidon käytäntöjen kehittämisessä.