Aivoinfarktipotilaan ohjaus sairastumisen ensivaiheessa vuodeosastolla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kostiander, Heidi; Rantanen, Pauliina (2022)
Kostiander, Heidi
Rantanen, Pauliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202222773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202222773
Tiivistelmä
Vuonna 2018 aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita oli 11 00 vuotta kohden. Väestön ikääntymisen myötä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden määrän uskotaan kasvavan 30–70 % tulevan vuosikymmenen aikana ja onkin arvioitu, että vuonna 2030 Suomessa esiintyisi aivoverenkiertohäiriöitä 20 000 vuotta kohden.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aivoinfarktiin sairastuneen iäkkään potilaan saamaa ohjausta vuodeosastolla sairastumisen ensivaiheessa. Tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajien antamaa ohjausta vuodeosastolla iäkkäiden aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden kohdalla. Opinnäytetyössä haettiin vastausta tutkimuskysymykseen: Mitä hoitohenkilökunnan tulee huomioida ikääntyneen aivoinfarktipotilaan ohjauksessa vuodeosastolla?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin tietokannoista Medic, Pubmed ja Cinahl, sekä manuaalisen haun kautta. Opinnäytetyöhön valittiin 8 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia huomioiden sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset luokiteltiin kolmeen eri yläluokkaan ja 11 eri alaluokkaan. Yläluokat ovat sairaanhoitajiin ja organisaatioon liittyvät asiat, potilaisiin ja omaisiin liittyvät asiat sekä riittävä tiedonsaanti. Alaluokat ovat riittävän ajan- ja ammattitaidon puute, sairaanhoitajiin kohdistuvat odotukset, potilaslähtöisyys, potilaan osallistaminen hoitoon, kuulijan huomioiminen ohjauksessa, myönteinen suhtautuminen iäkkäisiin, omaiset osaksi potilaan hoitoa, ohjauksen merkitys, sen kehittämiskohteet ja riittävän tiedon antaminen, tiedon antaminen ja opettaminen korostuu hoitoprosessin alkuvaiheessa, eri ohjausmenetelmien hyödyntäminen ja moniammatillinen yhteistyö tukemassa potilaan ohjausta.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että potilaan ohjauksessa tulee huomioida oikea-aikaisuus, potilaan ja heidän omaisten kyky vastaanottaa tietoa sekä tukea suullisesta annettua tietoa esimerkiksi kirjallisella tiedolla. Potilaalle annettu tieto ymmärrettävällä tavalla ja oikeaan aikaan vahvistavat hoidon onnistumista ja tukevat tunteiden käsittelyä. Potilasohjauksessa tulee ottaa huomioon potilaan yksilölliset tarpeet kuten ikääntymiseen liittyvät fysiologiset ja kognitiiviset muutokset ja suunnitella ohjausta ne huomioon ottaen. Riittävän tietoisuuden on huomattu edesauttavan potilaan hoitoon sitoutumista, jonka puolestaan nähdään edistävän kuntoutusta. Potilaan kuntoutusta edistää myös omaisen osallistaminen hoitoon. Omaisten osallistaminen edesauttaa potilaan kuntoutumista myös sairaalasta kotiuduttua.
Aineiston perusteella huomasimme tarpeen löytää enemmän tutkittua tietoa uusien nykyaikaisten ohjausmenetelmien käytöstä sekä iäkkäiden aivoinfarktipotilaiden kohtaamisesti huomioiden erilaiset ohjausmenetelmät. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitoalan ammattilaisen päätöksenteon tukena aivoinfarktipotilaan hoitoprosessin aikana. Tulosten perusteella voitaisiin jatkossa kehittää uusia toimintamalleja aivoinfarktipotilaita hoitaviin vuodeosastoihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aivoinfarktiin sairastuneen iäkkään potilaan saamaa ohjausta vuodeosastolla sairastumisen ensivaiheessa. Tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajien antamaa ohjausta vuodeosastolla iäkkäiden aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden kohdalla. Opinnäytetyössä haettiin vastausta tutkimuskysymykseen: Mitä hoitohenkilökunnan tulee huomioida ikääntyneen aivoinfarktipotilaan ohjauksessa vuodeosastolla?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin tietokannoista Medic, Pubmed ja Cinahl, sekä manuaalisen haun kautta. Opinnäytetyöhön valittiin 8 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia huomioiden sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset luokiteltiin kolmeen eri yläluokkaan ja 11 eri alaluokkaan. Yläluokat ovat sairaanhoitajiin ja organisaatioon liittyvät asiat, potilaisiin ja omaisiin liittyvät asiat sekä riittävä tiedonsaanti. Alaluokat ovat riittävän ajan- ja ammattitaidon puute, sairaanhoitajiin kohdistuvat odotukset, potilaslähtöisyys, potilaan osallistaminen hoitoon, kuulijan huomioiminen ohjauksessa, myönteinen suhtautuminen iäkkäisiin, omaiset osaksi potilaan hoitoa, ohjauksen merkitys, sen kehittämiskohteet ja riittävän tiedon antaminen, tiedon antaminen ja opettaminen korostuu hoitoprosessin alkuvaiheessa, eri ohjausmenetelmien hyödyntäminen ja moniammatillinen yhteistyö tukemassa potilaan ohjausta.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että potilaan ohjauksessa tulee huomioida oikea-aikaisuus, potilaan ja heidän omaisten kyky vastaanottaa tietoa sekä tukea suullisesta annettua tietoa esimerkiksi kirjallisella tiedolla. Potilaalle annettu tieto ymmärrettävällä tavalla ja oikeaan aikaan vahvistavat hoidon onnistumista ja tukevat tunteiden käsittelyä. Potilasohjauksessa tulee ottaa huomioon potilaan yksilölliset tarpeet kuten ikääntymiseen liittyvät fysiologiset ja kognitiiviset muutokset ja suunnitella ohjausta ne huomioon ottaen. Riittävän tietoisuuden on huomattu edesauttavan potilaan hoitoon sitoutumista, jonka puolestaan nähdään edistävän kuntoutusta. Potilaan kuntoutusta edistää myös omaisen osallistaminen hoitoon. Omaisten osallistaminen edesauttaa potilaan kuntoutumista myös sairaalasta kotiuduttua.
Aineiston perusteella huomasimme tarpeen löytää enemmän tutkittua tietoa uusien nykyaikaisten ohjausmenetelmien käytöstä sekä iäkkäiden aivoinfarktipotilaiden kohtaamisesti huomioiden erilaiset ohjausmenetelmät. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitoalan ammattilaisen päätöksenteon tukena aivoinfarktipotilaan hoitoprosessin aikana. Tulosten perusteella voitaisiin jatkossa kehittää uusia toimintamalleja aivoinfarktipotilaita hoitaviin vuodeosastoihin.