Tuulivoiman ympäristölupatarve
Telkki, Sonja-Kristina (2022)
Telkki, Sonja-Kristina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012968
Tiivistelmä
Työn aiheena oli tuulivoiman ympäristölupatarve. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tuulivoimaloilta voidaan vaatia ympäristölupaa, jos ne aiheuttavat kohtuutonta haittaa ympäristölle. Tämän työn tarkoitus oli selvittää, minkälaisissa tilanteissa teollisen kokoluokan tuulivoimaloilta voidaan vaatia ympäristölupaa. Lisäksi työssä arvioitiin tuulivoiman ympäristölupatarvetta tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa aihetta tutkittiin lainsäädännön, ratkaistujen ympäristölupapäätösten, oikeuskäytännön ja tuulivoiman merkittävimpien ympäristövaikutusten näkökulmasta. Työn teoreettisen viitekehyksen muodosti tuulivoima-alaan liittyvä kirjallisuus sekä tuulivoima suunnitteluun vaikuttavat asetukset ja ohjeet. Työn keskeisiin teemoihin kuuluivat tuulivoiman merkittävimmät ympäristövaikutukset, tuulivoimaan liittyvä vaikutusten arviointi, ja tästä seuraava ympäristölupatarve.
Tuulivoima-alan suunnittelun peruslähtökohta on, että tuulivoimapuisto tulee, suunnitella niin ettei ympäristölupatarvetta synny. Tästä syystä tuulivoimaloille ei synny ympäristölupatarvetta kuin poikkeustilanteessa. Harkinnan ympäristölupatarpeesta tekee kunnan viranomainen ja käytännöt voivat vaihdella kunnittain. Ympäristöluvan perusteena on yleensä tuulivoimalan melu- ja/tai välkevaikutukset. Tulevaisuudessa ei ole oletettavaa, että tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset tulevat merkittävästi muuttumaan voimaloiden koon kasvaessa ja vaikutuksia pystytään vähentämään monilla tavoilla. Alan ympäristölupiin liittyvän lainsäädännön muuttaminen voi kuitenkin olla perusteltua järjestelmän avoimuuden ja yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Tutkimuksessa aihetta tutkittiin lainsäädännön, ratkaistujen ympäristölupapäätösten, oikeuskäytännön ja tuulivoiman merkittävimpien ympäristövaikutusten näkökulmasta. Työn teoreettisen viitekehyksen muodosti tuulivoima-alaan liittyvä kirjallisuus sekä tuulivoima suunnitteluun vaikuttavat asetukset ja ohjeet. Työn keskeisiin teemoihin kuuluivat tuulivoiman merkittävimmät ympäristövaikutukset, tuulivoimaan liittyvä vaikutusten arviointi, ja tästä seuraava ympäristölupatarve.
Tuulivoima-alan suunnittelun peruslähtökohta on, että tuulivoimapuisto tulee, suunnitella niin ettei ympäristölupatarvetta synny. Tästä syystä tuulivoimaloille ei synny ympäristölupatarvetta kuin poikkeustilanteessa. Harkinnan ympäristölupatarpeesta tekee kunnan viranomainen ja käytännöt voivat vaihdella kunnittain. Ympäristöluvan perusteena on yleensä tuulivoimalan melu- ja/tai välkevaikutukset. Tulevaisuudessa ei ole oletettavaa, että tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset tulevat merkittävästi muuttumaan voimaloiden koon kasvaessa ja vaikutuksia pystytään vähentämään monilla tavoilla. Alan ympäristölupiin liittyvän lainsäädännön muuttaminen voi kuitenkin olla perusteltua järjestelmän avoimuuden ja yleisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.