Kuljettamatta jättäminen ensihoidossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Saarenpää, Lotta; Heikkilä, Henriika; Rajalahti, Riina (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012983
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta kuljettamatta jättäminen ensihoidossa. Aihe työllemme tuli tilauksena Oulun ammattikorkeakoululta. Työn tarkoituksena on kartoittaa ensihoidossa kuljettamatta jättämiseen johtavia tekijöitä ja sen seurauksia potilaalle. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan parantaa ja kehittää ensihoidon laatua ja potilasturvallisuutta tehtävillä, joilla potilas jätetään kuljettamatta jatkohoitoon.
Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan potilaan kuljettaminen kuuluu ensihoitopalvelun tehtäviin tarvittaessa. Ensihoitajan on siis mahdollista jättää potilas kuljettamatta ambulanssilla terveydenhuollon päivystysyksikköön, mikäli siihen ei ole lääketieteellistä perustetta. Kuljettamatta jättäminen on osa laadukasta ja turvallista ensihoitopalvelua. Kuljettamatta jättämispäätös on ensihoitajan tai lääkärin tekemä arvio potilaan hoidon tarpeesta ja sen on perustuttava tarkkoihin ohjeistuksiin ja harkintaan.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus kuljettamatta jättämisestä, sekä suomalaiseen että kansainväliseen tutkimustietoon perustuen. Tiedonhaku tehtiin seuraaviin tietokantoihin: Pubmed, Medic ja CINAHL. Aineistohaun ja manuaalisen haun tuloksena valikoitui lopulta 12 artikkelia, jotka otimme mukaan katsaukseen.
Työmme perusteella voidaan todeta, että Suomessa noin 40 % ensihoidon kohtaamista potilaista jätetään kuljettamatta ambulanssilla. Tutkimusten mukaan päätöksentekoprosessi on haastavaa ja siihen vaikuttavat potilaan vointiin, ympäröiviin olosuhteisiin sekä ensihoitajiin liittyvät tekijät. Näitä olivat esimerkiksi NEWS-pisteet, potilaan ikä, kuljetusmatka, vuorokaudenaika sekä ensihoitajan koulutus. Kuljettamatta jättämisestä tehdyissä tutkimuksissa ilmeni puutteita ensihoidon antamissa kotihoito-ohjeistuksissa sekä peruselintoimintojen tutkimisessa, mutta kaiken kaikkiaan kuljettamatta jättämisen jälkeen tapahtuneita haittatapahtumia raportoitiin niukasti.
Terveydenhuoltolain 40 §:n mukaan potilaan kuljettaminen kuuluu ensihoitopalvelun tehtäviin tarvittaessa. Ensihoitajan on siis mahdollista jättää potilas kuljettamatta ambulanssilla terveydenhuollon päivystysyksikköön, mikäli siihen ei ole lääketieteellistä perustetta. Kuljettamatta jättäminen on osa laadukasta ja turvallista ensihoitopalvelua. Kuljettamatta jättämispäätös on ensihoitajan tai lääkärin tekemä arvio potilaan hoidon tarpeesta ja sen on perustuttava tarkkoihin ohjeistuksiin ja harkintaan.
Tämä opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus kuljettamatta jättämisestä, sekä suomalaiseen että kansainväliseen tutkimustietoon perustuen. Tiedonhaku tehtiin seuraaviin tietokantoihin: Pubmed, Medic ja CINAHL. Aineistohaun ja manuaalisen haun tuloksena valikoitui lopulta 12 artikkelia, jotka otimme mukaan katsaukseen.
Työmme perusteella voidaan todeta, että Suomessa noin 40 % ensihoidon kohtaamista potilaista jätetään kuljettamatta ambulanssilla. Tutkimusten mukaan päätöksentekoprosessi on haastavaa ja siihen vaikuttavat potilaan vointiin, ympäröiviin olosuhteisiin sekä ensihoitajiin liittyvät tekijät. Näitä olivat esimerkiksi NEWS-pisteet, potilaan ikä, kuljetusmatka, vuorokaudenaika sekä ensihoitajan koulutus. Kuljettamatta jättämisestä tehdyissä tutkimuksissa ilmeni puutteita ensihoidon antamissa kotihoito-ohjeistuksissa sekä peruselintoimintojen tutkimisessa, mutta kaiken kaikkiaan kuljettamatta jättämisen jälkeen tapahtuneita haittatapahtumia raportoitiin niukasti.