Oululaisten mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi yksityisessä palveluasumisyksikössä

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oululaisten, yksityisessä palvelukodissa asuvien mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla asukkaiden hyvinvointia sekä subjektiivisesta, että objektiivisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu suomalaisen sosiologin Erik Allardtin tarveperustaiseen hyvinvoinnin määritelmään, jossa hyvinvointia kuvataan kolmen eri ulottuvuuden avulla. Nämä hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat elintaso, yhteisyyssuhteet sekä itsensä toteuttaminen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakehaastatteluilla. Haastattelulomakkeessa oli asteikkoon perustuvia kysymyksiä, suljettuja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Käytössä oli siis aineistotriangulaatio, jossa yhdistettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Asteikkoon perustuvien kysymyksien vastauksista muodostettiin taulukoita ja avoimien kysymyksien vastauksia käytettiin selittämään niissä esiintyviä poikkeavuuksia sekä antamaan vastauksille lisää syvyyttä.

Useimmat vastaajista olivat erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä hyvinvointiinsa. Hyvinvointia tukeviksi asioiksi nousivat selkeimmin ihmissuhteet, sekä tyytyväisyys asumiseen, tukeen ja ohjaukseen. Keskeisimmät hyvinvointia haittaavat seikat olivat tyytymättömyys taloudelliseen tilanteeseen ja palveluihin sekä fyysisen terveyden tuomat haasteet.

The aim of the thesis was to research the well-being of mental health rehabilitees, living in a private housing service unit. The thesis was commissioned by the city of Oulu and all of the participants were clients of its mental health services.

The frame of reference of this thesis was based on the definition of well-being by the Finnish sociologist, Erik Allardt. According to his theory, well-being is based on fulfilling the basic human needs which he divides in three dimensions: having, loving and being.

The research method used in this thesis was the triangulation design. This means that the data was collected with structured interviews using both quantitative and qualitative questions. The data was then analyzed by organizing the answers by themes, using Allardt’s dimensions mentioned above. Closed and scale questions were displayed by using theme tables and open ended questions were used to help understanding the deviancy in the tables and to bring more subjectivity and depth to the answers.

The results show that the well-being of the interviewees is mostly good. The main things that appeared to be harmful to their well-being were challenges in their physical health as well as financial issues.