Etäkuntoutuksen vaikuttavuus tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiassa
Palokangas, Tarja; Rossi, Emmi (2022)
Palokangas, Tarja
Rossi, Emmi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012999
Tiivistelmä
Etäfysioterapia voidaan määritellä palveluksi, jossa fysioterapia järjestetään etäteknologian avulla. Sitä voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti tai ajasta riippumattomilla menetelmillä. Käytettyjä etämenetelmiä on lukuisia ja ne valitaan tyypillisesti tavoitelähtöisesti. Etäfysioterapian käytettyjä menetelmiä voivat olla esimerkiksi videovastaanotto, verkkoryhmät, verkkokuntoutus, virtuaaliympäristöt, erilaiset sovellukset, pelilliset ratkaisut tai robotiikka. Etäfysioterapiaa järjestetään yksin ja ryhmässä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen keinoin lisätä ajankohtaista tietoa tuki- ja liikuntaelimistön etäfysioterapian vaikuttavuudesta. Tavoitteena on tuoda esille näyttöön perustuvia tuloksia käytännön työn rinnalle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on mukailtu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Tutkimusaineisto sisältää tuoreita kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, jotka on kerätty kansainvälisistä tietokannoista. Nämä tutkimusartikkelit on analysoitu teemoittelun avulla kolmeen isompaan kokonaisuuteen: fysioterapeuttisen tutkimisen luetettavuus etäyhteydellä, etäfysioterapian soveltuvuus eri kuntoutujille sekä etäfysioterapian vaikutukset kuntoutujaan ja kuntoutumiseen. Kirjallisuuskatsaus antaa tietoa siitä, kenelle etäfysioterapiaa kannattaa tarjota terveydenhuollon vastaanotolla ja millaisia tuloksia sillä voi saavuttaa.
Etäyhteydellä tapahtuva fysioterapeuttinen tutkiminen on tutkimusten mukaan validia erityisesti kivun, turvotuksen, liikelaajuuden, lihasvoiman, tasapainon ja kävelyn arvioinnin, sekä toiminnallisten testien suhteen. Matalaa ja kohtalaista validiteettia havaittiin lannerangan asennon ja arpien arvioinnissa, sekä spesifisten ortopedisten ja neurodynaamisten testien suorittamisessa. Nivelen tutkiminen ei ole osoittanut olevan luotettavaa etänä olka- ja kyynärniveltä tutkittaessa. Etäfysioterapiaa vaikuttaa soveltuvan erityisesti ortopedisille kuntoutujille kuten esimerkiksi tekonivelleikkauksista kuntoutuville. Tekonivelleikattujen lisäksi myös alaselkäkivusta ja nivelrikosta kuntoutuvat ovat saaneet etäkuntoutuksella ja tavanomaisella kuntoutuksella kliinisesti samankaltaisia tuloksia. Toisaalta, on myös näyttöä siitä, ettei etäkuntoutus olisi sen vaikuttavampaa kuin minimaaliset interventiot epäspesifistä alaselkäkipua kokevilla asiakkailla.
Etäfysioterapialla on positiivisia vaikutuksia erityisesti fyysiseen toimintakykyyn, mutta myös kipuun ja elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan etäfysioterapialla voidaan saavuttaa vastaavia tuloksia näillä osa-alueilla, kuin tavanomaisella fysioterapialla. Asiakaskokemukset ovat olleet enimmäkseen positiivisia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen keinoin lisätä ajankohtaista tietoa tuki- ja liikuntaelimistön etäfysioterapian vaikuttavuudesta. Tavoitteena on tuoda esille näyttöön perustuvia tuloksia käytännön työn rinnalle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on mukailtu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmiä. Tutkimusaineisto sisältää tuoreita kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, jotka on kerätty kansainvälisistä tietokannoista. Nämä tutkimusartikkelit on analysoitu teemoittelun avulla kolmeen isompaan kokonaisuuteen: fysioterapeuttisen tutkimisen luetettavuus etäyhteydellä, etäfysioterapian soveltuvuus eri kuntoutujille sekä etäfysioterapian vaikutukset kuntoutujaan ja kuntoutumiseen. Kirjallisuuskatsaus antaa tietoa siitä, kenelle etäfysioterapiaa kannattaa tarjota terveydenhuollon vastaanotolla ja millaisia tuloksia sillä voi saavuttaa.
Etäyhteydellä tapahtuva fysioterapeuttinen tutkiminen on tutkimusten mukaan validia erityisesti kivun, turvotuksen, liikelaajuuden, lihasvoiman, tasapainon ja kävelyn arvioinnin, sekä toiminnallisten testien suhteen. Matalaa ja kohtalaista validiteettia havaittiin lannerangan asennon ja arpien arvioinnissa, sekä spesifisten ortopedisten ja neurodynaamisten testien suorittamisessa. Nivelen tutkiminen ei ole osoittanut olevan luotettavaa etänä olka- ja kyynärniveltä tutkittaessa. Etäfysioterapiaa vaikuttaa soveltuvan erityisesti ortopedisille kuntoutujille kuten esimerkiksi tekonivelleikkauksista kuntoutuville. Tekonivelleikattujen lisäksi myös alaselkäkivusta ja nivelrikosta kuntoutuvat ovat saaneet etäkuntoutuksella ja tavanomaisella kuntoutuksella kliinisesti samankaltaisia tuloksia. Toisaalta, on myös näyttöä siitä, ettei etäkuntoutus olisi sen vaikuttavampaa kuin minimaaliset interventiot epäspesifistä alaselkäkipua kokevilla asiakkailla.
Etäfysioterapialla on positiivisia vaikutuksia erityisesti fyysiseen toimintakykyyn, mutta myös kipuun ja elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan etäfysioterapialla voidaan saavuttaa vastaavia tuloksia näillä osa-alueilla, kuin tavanomaisella fysioterapialla. Asiakaskokemukset ovat olleet enimmäkseen positiivisia.