Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu : uuden työmenetelmän käyttöönotto Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n toimintayksiköissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia millä tavoin Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n työntekijät kokivat uuden yksilökeskeinen elämänsuunnittelu-koulutuksen sekä uuden työmenetelmän vastaanottoa ja juurtumista Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n työyksiköihin. Opinnäytetyön tehtävänä oli myös pohtia, millä tavoin työntekijöitä tulisi tukea esimies taholta niin, että uusi työmenetelmä nähtäisiin uutena mahdollisuutena asiakastyön kehittämiseksi. Kyselyiden tavoitteena oli myös saada työntekijät miettimään koulutuksen sisältöä ja saada heidät näkemään, että yksilökeskeiseen elämänsuunnittelu toimintamalliin siirtymistä pidettiin esimiestaholta tärkeänä. Tutkimukseni kohdejoukkona olivat Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n työntekijät, jotka olivat käyneet yksilöllinen elämänsuunnittelu-koulutuksen. Koulutukseen osallistuneita työntekijöitä oli yhteensä 37 henkilöä. Koulutukseltaan he olivat sosionomeja, kehitysvammaisten ohjaajia, fysioterapeutteja ja lähihoitajia. Tutkimuksessani yhdistyivät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmä, joita on perusteltua käyttää toisiaan täydentävinä suuntauksina. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sekä strukturoitua kyselylomaketta että avoimista kysymyksistä muodostunutta kyselyä. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 33 henkilöä ja puoli vuotta myöhemmin tehtyyn jatkokyselyyn vastasi 27 henkilöä. Strukturoidut kyselylomakkeet analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Avoimista kysymyksistä muodostuneet kyselyt analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Tuloksista näkyi, että uusi työmenetelmä otettiin vastaan työyhteisöissä suhteellisen avoimin mielin, sillä aihetta pidettiin mielenkiintoisena ja ymmärrettiin sen merkitys asiakastyössä. Suurin osa koki saaneensa koulutuksesta uutta tietoa ja uusia työmenetelmiä työhönsä. Kuitenkin vastuukysymykset ja työajan riittämättömyys asettivat epäilyä työmenetelmän käytöstä käytännössä. Koulutuksen jälkeen asiakastyössä näkyi erityisesti asiakaslähtöisempi työote sekä asiakkaiden osallistaminen toimintaan ja oman elämänsä päätöksentekoon. Opinnäytetyön tulosten perusteella, voidaan todeta, että uusien työmenetelmien juurruttamiseen tarvitaan esimiehen vahvaa tukea. Esimiehen tulee käydä avointa ja kaikki näkökulmat huomioivaa keskustelua. Esimiehellä tulee myös itsellään olla laaja tietous, mitä uusi työmenetelmä pitää sisällään ja millä tavoin sen tulisi näkyä käytännössä.

The purpose of this thesis was to examine how the employees of Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry experienced the education of personal centred planning and the acceptance and rooting of the new working method in the working units of Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry. Task of this thesis was also to examine ways to support employees to see the new working method as an opportunity to develop the client work. The aim of the inquiries was to get the employees to reflect on the content of the education and to let them know that management valued the importance of personal centred planning as a new working method. The target group of this study was the employees of Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry who had been educated in personal centred planning. There were 37 employees who participated in the education. The employees were bachelors of sosial services, instuctors for the intellectually disabled, physiotherapists and practical nurses. My study combined qualitative and quantative method, which are justifiable to use when the methods complement one another. The data was collected by a structured questionnaire and also by a questionnaire with open questions. 33 people responded to the first survey and 27 people responded to the survey made six months later. The structured questionnaires were analyzed by using SPSS software. The questionnaires with open questions were analyzed by using inductive contentanalysis. The results showed that the new method was accepted in the working units relatively open minded because the subject was considered interesting and the importance of client work was understood. The majority felt they had received new information and new working methods. However, liability issues and inadequacy of working hours set a doubt about the use of the working method in practise. Six months later there was shown more client orientated work as well as inclusion and the better posibility for clients to make their own decisions. Based on the data of this thesis , it can be said that rooting the new working methods need manager's strong support. The manager is to have an open and thoughtful discussion with the employees. The manager also has to have a broad knowledge of what the new method entails and the way in which it should appear in practice.