Informaali oppiminen kehittämistyössä
Peltonen, Lauha (2022)
Lataukset:
Peltonen, Lauha
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203043083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203043083
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia oppimisen käytänteitä asiantuntijat hyödyntävät kehittämistyössään. Työn tarkoitus on ymmärtää tekijöitä, jotka mahdollistavat oppimista. Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia oppimisen käytänteitä asiantuntijat hyödyntävät kehittämistyössä? Mitkä asiat koetaan oppimista tukeviksi?
Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista asiantuntijaa kymmenestä eri organisaatiosta. Haastateltavat henkilöt valittiin eri alojen eri kokoisista yrityksistä, jotta aineistosta tulisi mahdollisimman monimuotoinen ja tutkimustuloksesta rikas. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla aineistoanalyysillä.
Tietoperustassa tutustutaan työssä oppimiseen, informaaliin oppimiseen, uuden tiedon luomiseen, oppimiseen organisaatiossa sekä ketterään oppimiseen. Tutkimuksestani nousseet oppimisen käytänteet ovat jaettavissa kolmen teeman alle, ja ne liittyvät joko organisaation kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen tai yksilön kasvuun.
Tutkimustuloksessa korostuu organisaation jaetun fyysisen, virtuaalisen ja henkisen tilan merkitys uuden tiedon luomisen ja oppimisen mahdollistajana. Tutkimuksessani nousi esiin kolme vaikutinta, joista organisaation jaettu tila rakentuu, ja jotka näin toimivat asiantuntijoiden informaalin oppimisen mahdollistajina. Vaikuttimet ovat halu tehdä yhdessä ja rakentaa luottamusta, vastuu ja vapaus sekä välittävä vuorovaikutus ja avoimuus. Kukin vaikutin pitää sisällään oppimisen käytänteitä, joiden toteutuksessa painottuu joko yksilö, ryhmä tai yhteisö.
Jaettu tila mahdollistaa suhteiden syntymisen ja kehittymisen ja tämän tutkimuksen mukaan niillä näyttäisi olevan asiantuntijoiden oppimista edistävä vaikutus.
Tämän tutkimuksen mukaan merkittävimmät yksittäiset asiat, jotka tukevat ja mahdollistavat asiantuntijoiden informaalia oppimista ovat luottamus ja välittäminen.
Tutkimukseen haastateltiin kahtatoista asiantuntijaa kymmenestä eri organisaatiosta. Haastateltavat henkilöt valittiin eri alojen eri kokoisista yrityksistä, jotta aineistosta tulisi mahdollisimman monimuotoinen ja tutkimustuloksesta rikas. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla aineistoanalyysillä.
Tietoperustassa tutustutaan työssä oppimiseen, informaaliin oppimiseen, uuden tiedon luomiseen, oppimiseen organisaatiossa sekä ketterään oppimiseen. Tutkimuksestani nousseet oppimisen käytänteet ovat jaettavissa kolmen teeman alle, ja ne liittyvät joko organisaation kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen tai yksilön kasvuun.
Tutkimustuloksessa korostuu organisaation jaetun fyysisen, virtuaalisen ja henkisen tilan merkitys uuden tiedon luomisen ja oppimisen mahdollistajana. Tutkimuksessani nousi esiin kolme vaikutinta, joista organisaation jaettu tila rakentuu, ja jotka näin toimivat asiantuntijoiden informaalin oppimisen mahdollistajina. Vaikuttimet ovat halu tehdä yhdessä ja rakentaa luottamusta, vastuu ja vapaus sekä välittävä vuorovaikutus ja avoimuus. Kukin vaikutin pitää sisällään oppimisen käytänteitä, joiden toteutuksessa painottuu joko yksilö, ryhmä tai yhteisö.
Jaettu tila mahdollistaa suhteiden syntymisen ja kehittymisen ja tämän tutkimuksen mukaan niillä näyttäisi olevan asiantuntijoiden oppimista edistävä vaikutus.
Tämän tutkimuksen mukaan merkittävimmät yksittäiset asiat, jotka tukevat ja mahdollistavat asiantuntijoiden informaalia oppimista ovat luottamus ja välittäminen.