Maaseudun tukihenkilöverkko - Tukea ihmiseltä ihmiselle
Hokkanen, Sirpa (2013)
Hokkanen, Sirpa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403193307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403193307
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Maaseudun tukihenkilöverkko on perustettu vuonna 1996. Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa tukea ihmiseltä ihmiselle. Toiminta perustuu maaseudun olosuhteet hyvin tuntevan tukihenkilön ja tuettavien dialogille, jossa etsitään yhdessä ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteesta. Tukisuhteissa on kyse samanarvoisten ihmisten vuorovaikutuksesta, jossa tuen tarvitsija itse määrittelee keskustelun aiheen.
Maaseudun elinolot ovat jatkuvan muutoksen alla. Maaseudun tukihenkilöverkon perustamisen aikaan maaseutua koettelivat Euroopan Unioniin liittymisen mukanaan tuomat paineet ja muutokset. Maatalouden yleinen kehitys ja toimintaympäristön muutos jatkuvat edelleen. Epävarmuus tulevaisuudesta sekä jokapäiväiseen jaksamiseen ja selviämiseen liittyvät kysymykset ovat tämän päivän maaseudun arkea. Tilakoon kasvun mukanaan tuomat ongelmat työmäärän lisääntymisenä, vapaa-ajan ja riittävän levon vähenemisenä uuvuttavat jo nuoriakin viljelijöitä. Paineet parisuhteen hoitamisesta, perhe-elämästä sekä talouteen ja terveyteen liittyvät kysymykset ovat niitä aiheita, joita maaseudun tukihenkilöt ovat viimeisten vuosien aikana eniten kohdanneet tukisuhteissaan.
Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tukihenkilöiden tarpeita ja tavoitteita koulutusten suuntaamisesta ja tukihenkilötoiminnan kehittämisestä. Opinnäytetyön tekijänä käsittelin tutkimusaineiston SPSS- tilasto-ohjelmalla ja analysoin sen perusteella esille tulleita seikkoja. Mielestäni tutkimus tuo tukihenkilöverkolle ajantasaista tietoa tukihenkilöiden koulutustarpeista ja viitteitä tukihenkilötoiminnan kehittämishaasteista. Rahoittajalle tutkimus vahvistaa tukihenkilöverkon olemassaolon merkityksellisyyttä.
Kyselytutkimuksen palautti 134 tukihenkilöä. Heidän työnsä tukihenkilönä oli kestänyt keskimäärin 9.95 vuotta. Tuettavien määrä vaihteli välillä 0-38 henkilöä, keskiarvona 4.89 tuettavaa/ tukihenkilö. Kyselyn perusteella tukihenkilöt osallistuivat melko hyvin jatkokoulutuksiin ja aluetapaamisiin. Ryhmätyönohjauksiin osallistuminen vaihteli alueittain. Siellä, missä niitä järjestettiin, niihin myös osallistuttiin. Joillakin alueilla ei työnohjausta ole tai ainakaan siitä ei tiedetä. Yksilötyönohjausta toivottiin lisättävän. Jatkokoulutuksia toivottiin järjestettäväksi kaksipäiväisinä, alueellisesti kerran vuodessa. Jokavuotista valtakunnallista seminaaria toivottiin.
Maaseudun tukihenkilöverkko on perustettu vuonna 1996. Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa tukea ihmiseltä ihmiselle. Toiminta perustuu maaseudun olosuhteet hyvin tuntevan tukihenkilön ja tuettavien dialogille, jossa etsitään yhdessä ulospääsyä vaikeasta elämäntilanteesta. Tukisuhteissa on kyse samanarvoisten ihmisten vuorovaikutuksesta, jossa tuen tarvitsija itse määrittelee keskustelun aiheen.
Maaseudun elinolot ovat jatkuvan muutoksen alla. Maaseudun tukihenkilöverkon perustamisen aikaan maaseutua koettelivat Euroopan Unioniin liittymisen mukanaan tuomat paineet ja muutokset. Maatalouden yleinen kehitys ja toimintaympäristön muutos jatkuvat edelleen. Epävarmuus tulevaisuudesta sekä jokapäiväiseen jaksamiseen ja selviämiseen liittyvät kysymykset ovat tämän päivän maaseudun arkea. Tilakoon kasvun mukanaan tuomat ongelmat työmäärän lisääntymisenä, vapaa-ajan ja riittävän levon vähenemisenä uuvuttavat jo nuoriakin viljelijöitä. Paineet parisuhteen hoitamisesta, perhe-elämästä sekä talouteen ja terveyteen liittyvät kysymykset ovat niitä aiheita, joita maaseudun tukihenkilöt ovat viimeisten vuosien aikana eniten kohdanneet tukisuhteissaan.
Kvantitatiivisen kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tukihenkilöiden tarpeita ja tavoitteita koulutusten suuntaamisesta ja tukihenkilötoiminnan kehittämisestä. Opinnäytetyön tekijänä käsittelin tutkimusaineiston SPSS- tilasto-ohjelmalla ja analysoin sen perusteella esille tulleita seikkoja. Mielestäni tutkimus tuo tukihenkilöverkolle ajantasaista tietoa tukihenkilöiden koulutustarpeista ja viitteitä tukihenkilötoiminnan kehittämishaasteista. Rahoittajalle tutkimus vahvistaa tukihenkilöverkon olemassaolon merkityksellisyyttä.
Kyselytutkimuksen palautti 134 tukihenkilöä. Heidän työnsä tukihenkilönä oli kestänyt keskimäärin 9.95 vuotta. Tuettavien määrä vaihteli välillä 0-38 henkilöä, keskiarvona 4.89 tuettavaa/ tukihenkilö. Kyselyn perusteella tukihenkilöt osallistuivat melko hyvin jatkokoulutuksiin ja aluetapaamisiin. Ryhmätyönohjauksiin osallistuminen vaihteli alueittain. Siellä, missä niitä järjestettiin, niihin myös osallistuttiin. Joillakin alueilla ei työnohjausta ole tai ainakaan siitä ei tiedetä. Yksilötyönohjausta toivottiin lisättävän. Jatkokoulutuksia toivottiin järjestettäväksi kaksipäiväisinä, alueellisesti kerran vuodessa. Jokavuotista valtakunnallista seminaaria toivottiin.