KIUSAAMISTA VAI EI? : Päiväkodin kasvatushenkilökunnan näkemyksiä lasten välisistä ristiriitatilanteista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tarkempaa tietoa konkreettisten tilanne-esimerkkien avulla päiväkodin kasvatushenkilökunnan näkemyksistä ja toimintatavoista lasten välisissä ristiriitatilanteissa, sekä selvittää tapahtuuko niissä kasvattajien mielestä kiusaamista. Tavoitteena oli ottaa selvää, eroavatko henkilökunnan ajatukset ja toimintatavat tilanteissa toisistaan, mitkä seikat kasvattajien mielestä tekisivät tilanteesta kiusaamista sekä miten sitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Lisäksi esimerkkitilanteista saatuja tutkimustuloksia vertailtiin keskenään. Aineisto tutkimusta varten kerättiin kyselylomakkeilla neljän vaasalaisen päiväkodin kasvatushenkilökunnalta. Tutkimukseen osallistui 26 henkilöä. Tutkimus on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kiusaamisen määrittelyä, sen ennaltaehkäisyä ja siihen puuttumista. Lisäksi kuvataan päivähoidon ja kasvattajan roolia lapsen sosiaalisen kehityksen tukemisessa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kiusaamista on joskus vaikea määritellä. Kasvattajat kokivat osan esimerkkitilanteista hyvinkin eri tavalla. Tilanteet, joissa tapahtui syrjintää ja fyysistä voimankäyttöä, olivat helpommin määriteltävissä kiusaamiseksi. Melkein kaikki tutkimukseen osallistuneet kuitenkin puuttuivat niihinkin tilanteisiin, joissa eivät nähneet kiusaamista. Vastaajien mukaan tilanteen toistuvuus ja lapsen oma kokemus tilanteesta määrittelisivät tilanteen kiusaamiseksi. Tutkimustulosten perusteella kasvattajat toimisivat lasten välisissä ristiriitatilanteissa paljolti sanallisesti ohjaamalla. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä eniten esiin nousivat lasten kanssa keskustelu, välitön puuttuminen tilanteeseen ja aikuisen läsnäolo.

The purpose of this research was to gather more detailed information through situation examples about the childhood educators’ views and actions in conflict situations between children. The purpose was to learn if they see bullying in these situations. The aim of the study was to find out if the views and actions differ in the same situation, and which factors would turn the situation into bullying and how it could be prevented. In addition, the research findings from different situation examples were compared with each other.

The research material was collected with a questionnaire for the early childhood educators of four daycare centers in Vaasa. The study was participated by 26 persons. The study is both qualitative and quantitative. The collected material was analyzed by using data based content analysis. The theoretical frame of reference deals with the definition of bullying, its prevention and intervention. It also describes the role of day care and the educators in supporting a child's social development.

The study shows that bullying is sometimes difficult to determine. Early childhood educators experienced some of the situation examples in very different ways. Situations, where discrimination and physical force took place were easier to define as bullying. However, almost all of the participants in the study intervened in the situations even if they did not see bullying in it. According to the respondents, frequency of the situation and child's own experience about it would define a bullying situation. Based on the results, educators would intervene in conflict situations between children often by guiding them verbally. The most prominent answers of how to prevent bullying were conversation with the children, immediate intervention, and the presence of an adult.