"Tämän haluaisin sinun tietävän..." Kahden muistisairaan asukkaan muistorasian toteutus Leväsen palvelukeskuksella

Abstract

Tiivistelmä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistorasiamenetelmää tulee mukauttaa Leväsen palvelukeskuksen muistisairaiden kanssa työskenneltäessä, jotta lopputulokseksi saadaan muistisairaan muistojen näköinen muistorasia. Tutkimuksemme tavoitteena oli muistorasiatyöskentelyyn osallistuneiden asukkaiden työstämillä muistorasioilla havainnollistaa asumisyksiköissä yhtä tapaa tehdä ihminen näkyväksi sairautensa takaa ja edistää hänen hyvinvointiaan, lisäksi tavoitteena oli herättää henkilökunnan sekä muiden asukkaiden omaisten mielenkiinto muistorasioiden toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kuopion kaupunki. Opinnäytetyön raportissa käsitellään muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn ja toiminnalliseen identiteettiin, ryhmäterapiaa muistisairaiden kuntoutuksessa sekä muistorasiamenetelmää toimintaterapeuttisena ryhmäinterventiona. Lisäksi kuvataan tutkimuksen kulkua ja tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. Tutkimusaiheen tarkastelun viitekehyksenä käytettiin Piercen (Occupation by Design) Toiminnan terapeuttisen voiman mallia. Tutkimukseen osallistui säännöllisesti kaksi muistisairasta asukasta. Ryhmä kokoontui kolmesti viikossa yhteensä seitsemän kertaa. Tutkimusaineiston hankkimiseen käytettiin aktivoivaa, osallistuvaa havainnointia. Havainnointia ohjasivat viitekehyksen avulla laaditut kysymykset. Vapaamuotoisissa keskusteluissa kerättiin palautetta osallistujilta ja henkilökunnalta. Ryhmässä saatujen kokemusten perusteella muistorasiatyöskentely soveltuu muistisairaiden toimintaterapiamenetelmäksi, mutta edellyttää muistisairauden asteen huomioimista. Tässä tutkimuksessa muistinherättäjien merkitys korostui, sillä muistisairaat eivät itse toteuttaneet muistorasioita, mutta osallistuivat muisteluun sekä muistorasiaan tulevan aineiston valintaan ja valmisteluun. Tutkimushavaintojen perusteella muistorasiassa näkyviksi tehtyihin muistoihin palaaminen tukee minäkuvaa ja tuottaa mielihyvää elämänlaatua ylläpitävänä ja edistävänä tekijänä. Tutkimustulosten perusteella muistorasiamenetelmä soveltuisi pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden kuntoutukseen. Jatkotutkimuksena voidaan selvittää toteutettujen muistorasioiden käyttöä toimintaterapiassa keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä sekä muistojen mieleen palauttajana ja ylläpitäjänä.

Abstract

The purpose of this Bachelor’s thesis was to examine how the memory box method should be adapted when working with memory-loss residents of Levänen nursing home in order to achieve as an outcome a memory box visualizing the memories of the person with memory impairment. One of the objectives of the study was to demonstrate one way of making a person visible behind her disease and promote her wellbeing. This was due to happen in the housing units by using the memory boxes made by the residents who participated in the memory box making group. Another objective was to arouse the interest of the personnel and relatives of other residents in implementing memory boxes. The study was commissioned by the city of Kuopio. This thesis dealt with the impact of memory diseases on performance and functional identity, group therapy in memory impairment rehabilitation and memory box method as a group therapy intervention. In addition, information was provided on the research process and methods used. Pierce’s Occupation by Design served as the framework of reference in dealing with the research topic. Two persons with memory impairment participated regularly in the study. The group gathered three times a week, a total of seven times. The research material was obtained by activating participatory observation. The observation was guided by the questions drawn up using the frame of reference. Feedback was collected from the participants and the personnel. Based on the observations in the group and the feedback it can be suggested that the memory box method is suitable for an occupational therapy intervention, but it requires paying intense attention to the level of the mental disease. In this study the importance of using memory triggers became emphasized, as the residents did not compile the memory boxes themselves but participated in reminiscence and choosing and preparing the material for the box. On the basis of the findings in the study returning to memories that have been visualized supports the self-image and produces pleasure and thus maintains and promotes the quality of life. The results indicate that the memory box method can be a feasible method in the rehabilitation of memory-loss residents in long term care. The further use in occupational therapy of these compiled boxes in starting and maintaining the discussion as well as recalling and maintaining the memories can be examined in future research.