Etelä-Kuusamon yksityismetsien kunnostusojituksen tarvekartoitus

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli kartoittaa Etelä-Kuusamon yksityismetsien kunnostusojitustarvetta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kunnostusojitettavista ojitusalueista on Kemera-tukikelpoisia ja onko ojitusalueilla harvennushakkuu- tai muita metsänhoitotarpeita. Opinnäytetyössäni pyrittiin saamaan tietoa myös kunnostusojitusten yhteishankkeiden toteutusmahdollisuuksista. Kunnostusojitustarpeista eikä kunnostusojituksen potentiaalisuudesta tiedetä Kuusamossa. Tulosten pohjalta saatiin käsitys siitä, voisiko metsänhoitoyhdistys Kuusamo mahdollisesti tarjota tulevaisuudessa metsänomistajille kunnostusojitukseen liittyvää suunnittelupalvelua. Opinnäytetyöni antaa lähtökohtia jatkotutkimuksille, joiden avulla voidaan selvittää tarkemmin suunnittelupalvelun tarpeellisuus.

Opinnäytetyössä tutkittiin aluesuunnittelutiedoissa olevien kunnostusojitusehdotusten kunnostusojitustarvetta. Aluesuunnittelutiedoissa oli ehdotettu kunnostusojituksia kahdeksalle Etelä-Kuusamon alueelle yhteensä 700,6 hehtaaria. Näistä otantaan valittiin kolme aluetta: Kero, Kurvinen ja Vanttaja. Otantaan valituilla alueilla suoritettiin maastomittauksia syksyllä 2013 käyttäen inventointimenetelmänä linjoittaista koeala-arviointia. Aineistoa kerättiin yhteensä 18 metsätilan kunnostusojitusehdotuksen saaneilta kuvioilta. Inventoituja kuvioita tutkimukseen tuli yhteensä 55 kappaletta, ja niiden pinta-ala oli 84,7 hehtaaria. Kuvioilta mitattiin koealoja yhteensä 339 kappaletta.

Kerätyn aineiston perusteella kunnostusojituksen tarpeessa oli 434,4 hehtaaria, joka on 62 prosenttia kunnostusojitusehdotusten määrästä. Kaikki kunnostusojitettavat kohteet olivat rämeitä. Näillä kohteilla kehitysluokista eniten oli nuoria kasvatusmetsiä. Kemera-tukikelpoisia ojitusalueita oli tutkimuksen mukaan 336,3 hehtaaria. Harvennushakkuutarve kunnostusojitettavilla kohteilla on ensimmäisellä viisivuotiskaudella 70 hehtaaria ja toisella viisivuotiskaudella 112 hehtaaria. Sen sijaan nuoren metsän hoitotarve oli vähäinen, vain kymmenen hehtaaria. Kunnostusojitettavista ojitusalueista 56 prosentilla ei ollut harvennushakkuu- tai muita metsänhoitotarpeita. Yhteishankkeena olisi voitu toteuttaa ainoastaan yksi kahden metsätilan hanke.

Tutkimustulokset antavat melko luotettavan kuvan Etelä-Kuusamon yksityismetsien kunnostusojitustarpeista, sillä eri alueiden välille ei muodostunut suuria eroja. Sen sijaan Kemera-tukikelpoisten kohteiden määrä on ainoastaan suuntaa antava, koska otoksen koko oli pieni. Harvennushakkuu- ja muiden metsänhoitotarpeiden alueellinen vaihtelu oli suurta, joten niihin on suhtauduttava varauksella. Tutkimustulokset kertoivat kuitenkin sen, että kunnostusojitukseen liittyvälle suunnittelupalvelulle voisi olla tarvetta. Tutkimukseni antaa hyvät lähtökohdat jatkotutkimuksille.

The aim of this thesis was to assess the needs of improvement ditching in private forests of southern Kuusamo. In addition, the aim was to find out how many of the improvement ditching areas are able to get financial support from the state (Kemera support). The purpose of this thesis was also to gain knowledge of the possibility to implement joint projects and the needs of logging and other forest management. It is not known whether there are needs for improvement ditching. The potential of improvement ditching in Kuusamo is also unknown. The results showed whether forest management Kuusamo could provide the planning service of improvement ditching to forest owners in the near future. The thesis gives also the basis for further research that clarifies the need of improvement ditching service.

The need for improvement ditching was studied from the operation proposal of area planning. Improvement ditching had been proposed to 700.6 hectares to eight areas in southern Kuusamo. Three of them were chosen for sampling: Kero, Kurvinen and Vanttaja. Measurements were carried out in autumn 2013. The stock taking method used was the rectangular sample. The research material was accumulated from the figures of 18 forest properties. The total number of the figures in this study was 55 and total study area is 84.7 hectares. The total number of experimental plots was 339.

The results showed that the need for improvement ditching was 434.4 hectares which is 62 percent of the total amount of the operation proposal. All improvement ditching areas were pine swamps. The most common development class distribution was young thinning stand in these areas. There were 336.3 hectares of improvement ditching areas which are able to get financial support from the state. During the first five years the logging need of improvement ditching areas was 70 hectares and during the second five years 112 hectares. There was the need of young forest management only in ten hectares. There was no need for logging and other forest management in 56 percent of the improvement ditching areas. Only one joint project could be implemented between two forest properties.

The results give quite a reliable picture of the needs of improvement ditching because there were no differences between the areas. Instead the amounts of Kemera support areas are approximate because the size of the sample was too small. The total amount of the needs for logging and other forest management between areas were big. That is why the results should be interpreted with caution. Nevertheless, research results tell that the planning service could be useful. The study also gives a good basis for further studies.