Palvelukäytäntöjen kehittäminen kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyssä

Abstract

Kylmä ympäristö on merkittävä terveyden haittatekijä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopiston sekä Joensuun perusterveydenhuollon toimintayksiköiden kehittämis- ja kokeilutyössä (Kytem-hanke) haettiin toimintatapoja kylmän terveyshaittojen ohjauksen sisällyttämiseen ammattilaisen työhön. Tämä tutkimus liittyy hankeen arviointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Joensuun pilottiin osallistuneiden toimijoiden kokemuksia Kytem-hankkeen tukitoimien merkityksestä kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyssä perusterveydenhuollossa. Tutkimusaineisto kerättiin perusterveydenhuollon henkilöstöltä itsearvioinnilla sekä ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 20 henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Kylmän ympäristön terveyshaittojen ehkäisyn sisällyttäminen koettiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön sopivaksi, mutta termofysiologinen tieto oli puutteellista. Asiantuntijatieto auttaa kylmän ympäristön terveyshaittojen ymmärtämistä ja sisäistämistä. Johdon sitoutuminen kehittämistyöhön sekä henkilökunnalle annettu tuki ovat palvelukäytäntöjen kehittämisessä oleellisia tekijöitä. Onnistunut tiedonkulku ja koulutuksen saatavuus ovat merkityksellisiä kehittämistyössä. Koulutustapoja tulee olla erilaisia ja koulutustilaisuuksia toistaa, jotta koko henkilökunnalla on mahdollisuus saada koulutus. Palvelukäytäntöjen muuttaminen toivottuun suuntaan vaatii koko organisaation osallistumista kehittämistyöhän.

Väestö tarvitsee tietoa ja tukea, jotta kansalaiset pystyvät omalla toiminnallaan vähentämään kylmän ympäristön terveyshaittoja. Tutkimuksen pitkän tähtäimen tuloksilla tulee olemaan yhteiskunnallinen merkitys, kun ohjauksen kautta saavutettu asiakkaan tietoisuus kylmän terveyshaitoista vähentää käyntejä vastaanotoilla. Vaikutuksia kylmän terveyshaittojen ehkäisyssä tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua, kunhan tieto kylmän terveyshaitoista ja niiden ehkäisystä hyödynnetään ammattilaisten työssä. Kylmän terveyshaittojen ennaltaehkäisy tulisi sisällyttää terveydenhuollon peruskoulutukseen. Tavoite kehittää menetelmiä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toteutui tässä kehittämistyössä.

Cold environment might be harmful for person who suffers chronic disease. Little attention has been given to public health actions to prevent the negative health impacts of cold. Active development of models for health care against harmful impacts of the cold should be generated. The process for changing the actions of public health needs help and information of experts. This kind of process were carry out in Joensuu pilot (Kytem) with co-operation Oulu University and Northern Ostrobotnia Hospital.

The purpose of this research is to describe health care professionals´ experiences to improve their way to councell people in cold environment. The research aims to answer to the question; Which factors help professional workers in public health to improve their work preventing harms in cold environment. The study was made by qualitative method. The experiences of the development work were collected by the self-evaluation questionnaire and theme interviews. The interviews were group-interviews which included nurses and their heads. The data was analyzed by using content analysis.

The subject was well accepted in work of professional workers, but the lack of thermo-physiological knowledge was adequate. To have actual and real knowledge of harms of cold was essential. It was shown that the most important things to change and develop services were the communication and collaboration between workers and heads. It seems that it is necessary to participate in development work from the start to the end. It also means that both the heads and the workers of the organization should participate in developing process. The support was also very important in every stage of developing. The development work needs long time period to succeed. The most significant is that workers know why the organization is doing the developing work. They must have the information what is going on and why. One difficult thing is how to arrange education in the large organization. The work schedules are difficult to change if the educations are not planed in long terms.

Firstly the results tell us that the knowledge of thermo-physiological must add in education of nurses. Secondly the development work needs enough time and support to succeed. It also needs a good plan with a risk evaluation. The conclusion is that the common attitude must change to understand that cold can be harmful to everyone but specially to people who has chronic illness. In public health care it means new directions how to quide people avoid cold harms.