Hyvinvoinnin hallinta isoilla maitotiloilla. : Kyselytutkimus suomalaisille ja hollantilaisille tiloille

Abstract

Suomi ja Hollanti ovat tunnettuja maidontuotantomaita. Tilakoot ovat kasvaneet EU:n maatalouspolitiikan ohjaamana molemmissa maissa. Rakennekehityksen seurauksena maitotilojen määrä vähenee mutta samalla isojen tilojen suhteellinen osuus lisääntyy.

Hyvinvoinnin ylläpitäminen voi olla haasteellista, kun tilakoko on kasvanut. Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen ja Hollannin maitotilallisten hyvinvointia. Tarkoituksena oli selvittää maidontuottajien hyvinvoinnin tila kvantitatiivisten kyselytutkimuksien avulla. Suomessa kohdejoukkona olivat yli 50 lehmän tilalliset Suomessa, ja yli 100 lehmän tilalliset Hollannissa. Hollantilaiset vastasivat englanninkieliseen, ja suomalaiset suomenkieliseen internetissä toteutettuun kyselyyn. Hollannissa Drontenin ammattikorkeakoulun oppilaat myös haastattelivat tilallisia. Tuloksia saatiin suomeksi, englanniksi ja hollanniksi. Tulosten samankaltaisuus yllätti. Hyvinvointia esiintyi runsaasti molempien maiden vastaajien kesken. Hollannissa tilalliset voivat hieman paremmin kuin Suomessa. Tulosten avulla kyettiin tarkentamaan kansainvälisiä hyvinvoinnin tekijöitä esimerkiksi työkykyyn, unen määrään ja stressiin liittyen. Erojakin oli maiden välillä, esimerkiksi yksinäisyyteen ja lypsyjärjestelmään liittyen.

Toimeksiantajina olivat Maitotilojen ja maitotalouden kehittämisohjelma –hanke, FARMI 2020 johtamisella hyvinvointia –hanke, sekä TUUMA –hanke. Hankkeet ja työelämäharjoitteluna osin toteutettu opinnäytetyö ovat Maaseuturahaston rahoittamia. Yhteistyökumppanina Hollannissa oli Drontenin ammattikorkeakoulu.

Luotettavuus vaihtelee kysymyskohtaisesti, vastaajamäärittäin. Tutkimuksen luotettavuus on keskimääräinen. Hollannissa vastaajat rajoittuivat Drontenin ympäristöön, ja osa vastauksista on käännetty kaksi kertaa. Tulokset ovat julkisia. Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia suomalaisten maidontuottajien yksinäisyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Finland and the Netherlands are known for their dairy production. The agricultural policy of the EU has caused the size of the farms to grow. As a consequence of the structural development the amount of dairy farms has decreased. Meanwhile the amount of large dairy farms has increased. Well-being management may be tricky on large farms for farmers.

The thesis surveyed the well-being of dairy farmers. The aim was to investigate the well-being of dairy farmers by using quantitative survey. In Finland the target group had more than 50 cows, and in the Netherlands more than 100 cows. The Dutch answered to an internet survey in English, and Finns in Finnish. In the Netherlands the students of Dronten University of Applied Sciences also interviewed local farmers. The survey results were in English, Dutch and Finnish.

The similarity of the results surprised. The respondents reported about plenty of well-being. The welfare was slightly better among the Netherlands’ farmers than among Finnish farmers. The results made it possible to focus on the international factors of well-being, such as the ability to work, sleep and stress. There were also differences between these two countries, for example in loneliness and in milking systems.

The client organisations were the Dairy development project, FARMI 2020 project and TUUMA project. The projects are funded by Rural development funding. The Netherlands’ Dronten University of Applied Sciences was also a cooperation partner.

Reliability varies from question to question, as the amount of respondents varies. Reliability of this research is average. In the Netherlands the respondents were from the Dronten area. Some of the results were translated twice. The results are public. Further research may examine the solitude factors of Finnish dairy farmers.