RAI-arviointimittarin CAP 4-herätteen käyttö Järvenpään kotihoidossa : henkilökunnan osaamisen kokemus ja osaamisen kehittäminen

Abstract

75 ikävuoden jälkeen tarve ympärivuorokautiselle hoivalle kasvaa ja noin joka viides yli 85-vuotiaista on tehostetussa asumispalvelussa. Suurin osa ikäihmisistä asuu ja haluaakin asua kotona. Pyrkimys on, että ikäihminen voi asua omassa kodissaan, vaikka avuntarve lisääntyy, niin kauan kuin se on turvallista ja vastaa avuntarvetta. Jotta ikäihmisten asumista omassa kodissa voidaan tukea ja ehkäistä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta, tarvitaan keinoja arvioida heidän toimintakykyään ja voimavarojaan ja puuttua havaittuihin uhkiin. RAI-mittari on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla saadaan laaja-alaista tietoa mm. asiakkaan voimavaroista ja vaikeuksista. RAI-arviointityökalu tuottaa mittareita ja herätteitä (CAPs) valmiin arvioinnin perusteella. CAP 4-heräte on nimeltään laitoshoitoon joutumisen uhka.

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tavoitteena oli selvittää, millainen osaamisen kokemus Järvenpään kotihoidon henkilökunnalla on RAI-mittarin herätteistä ja erityisesti CAP 4-herätteestä. Haluttiin myös tietää, miten herätteen tuomaa tietoa hyödynnetään, kun on tarkoitus edistää kotihoidon asiakkaiden kotona pärjäämistä ja ehkäistä ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. Tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoisuutta CAP 4-herätteestä ja sen tulkinnasta ja yhteiskehittelymenetelmin suunnitella heidän kanssaan toimintatapoja, jolla herätteen antaman tiedon hyödyntämistä voidaan tehostaa.

Tämä tutkimuksellisen kehittämistyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeella, työpajatyöskentelyllä ja haastatteluilla. Alkukyselyyn osallistui kahdeksan työntekijää, työpajoihin osallistui yksitoista työntekijää ja seurantakyselyyn osallistui viisi työnteki-jää. Lisäksi seurantakyselyä täydennettiin kuudella haastattelulla. Seuranatakyselyyn vastanneista neljä, oli osallistunut työpajaan keväällä. Kyselylomakkeella kysyttiin henkilökunnalta avoimilla kysymyksillä herätteitä ja CAP 4-herätettä koskevasta osaamisesta. Työpajatyöskentelyllä, tavoiteltiin henkilökunnan osaamisen ja innostumisen lisääntymistä herätteistä sekä oivaltamisen tunnetta. Aineisto analysoitiin osin sisällön erittelyn, mutta pääasiassa sisällön analyysin keinoin. Kyselyihin osallistujien määrä jäi vähäiseksi ja yleistettäviä johtopäätöksiä ei kerätyllä aineistolla ollut mahdollista tehdä. Työpajaan osallistumista rajasi korona-ajan kokoontumisrajoitukset.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena saatiin tietoa henkilökunnan kokemasta osaamisesta RAI-herätteistä ja CAP 4-herätteestä. Lisäksi saatiin tietoa kuinka työpajamuotoinen toiminta lisää osaamisen tunnetta herätteiden ja CAP 4-herätteen hyödyntämisessä. Henkilökunta koki yleisesti herätteet tutummiksi ja osaamisen vahvemmaksi kuin kysymyksen kohdistuessa yhteen herätteeseen. Työpajaan osallistumisella näytti olevan monia positiivisia vaikutuksia osaamisen kokemukseen herätteistä. Työpajaan osallistuminen ei kuitenkaan vaikuttanut lisäävän osaamisen koke-musta yksittäisestä herätteestä. Lisäksi havaittiin, että Järvenpään kotihoidossa vaikuttaisi olevan intoa ja halua käyttää sekä yleisesti herätteiden, että CAP 4-herätteen tarjoamaa tietoa hyväksi. Työpajoihin osallistuneet jalkauttavat osaamistaan ja oivaltamistaan tiimeissä. Osaamisen ja oppimisen prosessi on kuitenkin aikaa vievää ja nämä tulokset eivät ole vielä mitattavissa.