Fustra : Apu niska- ja hartiaseudun kipuun?
Tuomaala, Heidi; Siira, Jenita (2014)
Tuomaala, Heidi
Siira, Jenita
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404073991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404073991
Tiivistelmä
Niska- ja hartiaseudun kipu on yleinen vaiva erityisesti työikäisten keskuudessa ja aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Etenkin iäkkäillä naisilla niska- ja hartiakivut ovat tutkimusten mukaan viime vuosikymmeninä yleistyneet. Liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa niska- ja hartiaseudun kipua. Fustra -harjoittelumenetelmä on uudehko Ruotsista Suomeen tullut menetelmä, joka keskittyy vartalon lihasepätasapainon korjaamiseen ja sitä kautta kiputilojen vähentämiseen sekä poistamiseen. Oulun keskustassa sijaitsevassa Beauty Center -kuntosalilla on mahdollisuus harjoitella Fustra -menetelmän avulla. Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä kuntosalin kanssa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kahdenkymmenen tunnin mittainen Fustra neck and back-harjoittelu vaikutti niska- ja hartiaseudun toimintaan ja yleiseen toimintakykyyn. Lisäksi halusimme selvittää, millaisena asiakkaat kokivat Fustra-harjoittelun. Toteutimme asiakkaille fysioterapeutti-opiskelijoiden suorittamat mittaukset Fustra-harjoittelun alku- ja loppuvaiheessa. Käytössämme oli kuusi fyysistä suorituskykyä mittaavaa testiä, kaksi toimintakykyä mittaavaa testiä sekä loppuhaastattelu. Toimintakykyä testasimme itse kokoamallamme testistöllä ja asiakkaiden kokemuksia selvitimme haastattelulla loppumittausten yhteydessä.
Tutkimuksen päälöydöksenä voimme pitää Fustra-harjoittelun positiivisia vaikutuksia asiakkaiden omakohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Merkittävin yksittäinen löydös oli niskakipuindeksin (NDI-FI) huomattavasti parantuneet tulokset. Merkittävää muutosta tapahtui lisäksi asiakkaiden kokemuksessa kivusta, jota he eivät kokeneet enää loppumittauksissa lähes lainkaan. Myös kaularangan, olkanivelen sekä vartalon liikkuvuudet paranivat harjoittelujakson aikana.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Fustra-harjoittelulla voidaan mahdollisesti parantaa niska- ja hartiaseudun toimintaa ja yleistä toimintakykyä. Fustra sopii erityisesti ennaltaehkäisemään niska- ja hartiaseudun kipuja mutta sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa asiakkaalla on jo oireita niska- ja hartiaseudulla. Tutkimuksemme on suuntaa-antava ja luotettavampien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan tutkimuksia suuremmalla koeryhmällä sekä verrokkiryhmällä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kahdenkymmenen tunnin mittainen Fustra neck and back-harjoittelu vaikutti niska- ja hartiaseudun toimintaan ja yleiseen toimintakykyyn. Lisäksi halusimme selvittää, millaisena asiakkaat kokivat Fustra-harjoittelun. Toteutimme asiakkaille fysioterapeutti-opiskelijoiden suorittamat mittaukset Fustra-harjoittelun alku- ja loppuvaiheessa. Käytössämme oli kuusi fyysistä suorituskykyä mittaavaa testiä, kaksi toimintakykyä mittaavaa testiä sekä loppuhaastattelu. Toimintakykyä testasimme itse kokoamallamme testistöllä ja asiakkaiden kokemuksia selvitimme haastattelulla loppumittausten yhteydessä.
Tutkimuksen päälöydöksenä voimme pitää Fustra-harjoittelun positiivisia vaikutuksia asiakkaiden omakohtaiseen kokemukseen hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään. Merkittävin yksittäinen löydös oli niskakipuindeksin (NDI-FI) huomattavasti parantuneet tulokset. Merkittävää muutosta tapahtui lisäksi asiakkaiden kokemuksessa kivusta, jota he eivät kokeneet enää loppumittauksissa lähes lainkaan. Myös kaularangan, olkanivelen sekä vartalon liikkuvuudet paranivat harjoittelujakson aikana.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Fustra-harjoittelulla voidaan mahdollisesti parantaa niska- ja hartiaseudun toimintaa ja yleistä toimintakykyä. Fustra sopii erityisesti ennaltaehkäisemään niska- ja hartiaseudun kipuja mutta sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa asiakkaalla on jo oireita niska- ja hartiaseudulla. Tutkimuksemme on suuntaa-antava ja luotettavampien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan tutkimuksia suuremmalla koeryhmällä sekä verrokkiryhmällä.