Teollisuusnosturin PLC-koodin modernisointi
Niemi, Toni (2022)
Niemi, Toni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203073169
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Konecranes Finland Oy ja sen aiheena oli biomassan käsittelyyn tarkoitetun teollisuusnosturin PLC-koodin modernisointi. Alkuperäisen koodin alustana toimi Siemens Simatic S7-300 logiikkaohjain ja se oli kirjoitettu Simatic Manager -ohjelmointiympäristössä. Koodin modernisointi tehtiin käyttäen alustana Siemens Simatic S7-1500 logiikkaohjainta ja kirjoitettiin TIA Portal -ohjelmointiympäristössä.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan ainoastaan koodin automaatio-osuuksia. Näitä osuuksia oli kolme kappaletta ja niihin sisältyi yhteensä yli 100 funktiota. Työn päätavoitteiksi asetettiin koodin dynaamisuuden parantaminen sekä datan kulun selkeyttäminen. Lisäksi opinnäytetyössä tutustuttiin logiikkaohjelmoinnin teoriaan, hyviin käytäntöihin sekä eroihin alkuperäisessä ja uudessa projektissa käytettyjen logiikoiden ja ohjelmointiympäristöjen välillä. Opittuja tietoja käytettiin hyödyksi tavoitteiden saavuttamisessa.
Projektin aikatauluksi asetettiin 6 kuukautta, ja lähes kaikki funktiot ja niihin liittyvät datalohkot ehdittiin uudistamaan aikataulun puitteissa. Myös päätavoitteet onnistuttiin suurimmilta osin tavoittamaan, joskin käyttöliittymään liittyvien funktioiden ja datalohkojen suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja. Tehtyjen muutosten ansioista nosturin projektikohtainen konfigurointi voidaan tehdä tulevaisuudessa nopeammin ja nosturin markkinointi asiakkaille voi olla helpompaa, sillä koodi taipuu joustavammin erilaisiin tarpeisiin ja projektikohtaisten muutosten teko on helpompaa.
Työ modernisoinnin parissa jatkuu edelleen, mutta ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä on tarpeen tehdä päätös siitä, mitä nosturin varsinaisen pohjaohjelmiston suhteen halutaan tehdä. Vaihtoehtoina ovat pohjaohjelmiston päivittäminen kokonaan uuden sukupolven versioon tai alkuperäisen muokkaaminen tukemaan uutta mallia. Lisäksi on päätettävä, miten käyttöliittymän modernisoinnin suhteen halutaan edetä.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan ainoastaan koodin automaatio-osuuksia. Näitä osuuksia oli kolme kappaletta ja niihin sisältyi yhteensä yli 100 funktiota. Työn päätavoitteiksi asetettiin koodin dynaamisuuden parantaminen sekä datan kulun selkeyttäminen. Lisäksi opinnäytetyössä tutustuttiin logiikkaohjelmoinnin teoriaan, hyviin käytäntöihin sekä eroihin alkuperäisessä ja uudessa projektissa käytettyjen logiikoiden ja ohjelmointiympäristöjen välillä. Opittuja tietoja käytettiin hyödyksi tavoitteiden saavuttamisessa.
Projektin aikatauluksi asetettiin 6 kuukautta, ja lähes kaikki funktiot ja niihin liittyvät datalohkot ehdittiin uudistamaan aikataulun puitteissa. Myös päätavoitteet onnistuttiin suurimmilta osin tavoittamaan, joskin käyttöliittymään liittyvien funktioiden ja datalohkojen suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja. Tehtyjen muutosten ansioista nosturin projektikohtainen konfigurointi voidaan tehdä tulevaisuudessa nopeammin ja nosturin markkinointi asiakkaille voi olla helpompaa, sillä koodi taipuu joustavammin erilaisiin tarpeisiin ja projektikohtaisten muutosten teko on helpompaa.
Työ modernisoinnin parissa jatkuu edelleen, mutta ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä on tarpeen tehdä päätös siitä, mitä nosturin varsinaisen pohjaohjelmiston suhteen halutaan tehdä. Vaihtoehtoina ovat pohjaohjelmiston päivittäminen kokonaan uuden sukupolven versioon tai alkuperäisen muokkaaminen tukemaan uutta mallia. Lisäksi on päätettävä, miten käyttöliittymän modernisoinnin suhteen halutaan edetä.