Sensorinen integraatio & aikuisiän oppimisvaikeudet : suuntia kolmen kriminaalitaustaisen Oppiva-hankkeen asiakkaan kuntoutukseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään sensorisen integraation yhteyttä oppimisvaikeuksiin kolmen kriminaalitaustaisen asiakkaan kohdalla. Tämän lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, onko toimintaterapialla annettavaa kriminaalitaustaisten oppimisvaikeuksisten henkilöiden kuntoutuksessa sensorisen integraation teorian puitteissa. Sensorisen integraation teorian lisäksi opinnäytetyön teoreettisena pohjana toimi inhimillisen toiminnan malli.

Työelämäyhteistyökumppanina toimi Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanke (Oppiva-hanke). Oppiva-hankkeen asiakkaat ovat 15-29-vuotiaita, joilla on todettu oppimisvaikeuksia, ja jotka ovat motivoituneita kuntoutusohjaukseen. Asiakaskunta koostuu Etelä-Suomen aluevankilan vangeista jotka vapautuvat viimeistään tammikuussa 2010 sekä kriminaalihuoltolaitoksen pääkaupunkiseudun asiakkaista. Oppiva- hankkeen tavoitteena on löytää erilaisia keinoja tunnistaa kohderyhmän oppimisvaikeuksia. Lisäksi hanke pyrkii löytämään kuntoutuskeinoja, jotka jatkuvat myös rangaistusajan päätyttyä asiakkaan siirtyessä vapauteen.

Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyhaastatteluja, jotka toteutettiin kolmen asiakkaan yksilöhaastatteluina syksyllä 2009. Yksilöhaastatteluja varten luotiin kyselylomake, jonka avulla kartoitettiin asiakkaiden sensorista integraatiota. Lisäksi haastatteluun kuului avoimia kysymyksiä, joilla kartoitettiin yksilön elämää laajemmassa kontekstissa inhimillisen toiminnan mallin avulla.

Haastattelujen tulosten pohjalta jokaiselle haastateltavalle luotiin kuntoutussuositukset, joissa huomioitiin yksilöllinen aistitiedon käsittely. Kuntoutussuosituksissa keskityttiin oppimisvaikeuksien kuntoutusta tukeviin keinoihin sekä asioihin, jotka yksilö voi ottaa huomioon toiminnan aikana ja toimintaa suunnitellessaan.

Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että haastatellut henkilöt saattaisivat hyötyä toimintaterapiainterventiosta, jossa aistimusten käsittely huomioitaisiin. Toimintaterapialla voisi olla annettavaa myös laajemmassa mittakaavassa kyseisen asiakasryhmän kuntoutuksessa. Oman toiminnan ymmärtämisen kautta voitaisiin tukea asiakkaan itsetuntoa sekä tunnetta omasta kyvykkyydestä. Asiakkaan mielenkiinnonkohteiden ja voimavarojen löytäminen, sekä niiden käyttäminen elämänhallinnan tukemisessa voisi auttaa asiakasta yhteiskuntaa sopeutumisessa.

The purpose of this thesis is to research the link between sensory integration dysfunction and learning disabilities among three clients with a criminal background. In addition this thesis aimed to clarify if there is something occupational therapy could accomplish among people with learning disabilities and criminal backgrounds within the Sensory Integration theory.

The partner in cooperation was the Probation Foundation Free from Learning Difficulties -project. The clients are 15-to29-year-olds with learning disabilities. The target group consists of inmates of the District Prison in Southern Finland and clients of the Helsinki, Espoo and Vantaa District Offices of the Probation Service. A client has to be motivated to accept counseling and needs to be released by January 2010 at the latest. The aim of the project is to identify the learning disabilities of the target group and to find rehabilitation methods for the clients.

The theoretical base of this thesis is The Sensory Integration theory and The Model of Human Occupation. The thesis is a case study and qualitative research methods were used in it. The data was collected through a questionnaire that was used during interviews. The interviews were done individually for each of the customers. The questionnaire was developed to gather information about the sensory integration processing of the clients. In addition the questionnaire included open-ended questions, which helped to form a larger picture of the clients’ life. Recommendations for the clients’ rehabilitation were made based on the interviews. Individuals sensory processing was taken into account when making recommendations. The focus was centered on rehabilitation methods, which took into account the learning disabilities. In the recommendations the means, which an individual could take advantage of by oneself before and during the task, were considered.

Based on the three interviews we found some evidence that there could be a link between learning disabilities and sensory integration dysfunction among clients. In our opinion the clients could benefit from occupational therapy intervention that would consider sensory processing. In a larger scale, occupational therapy could have a lot to offer in the rehabilitation of these kinds of client groups. Clients’ self-esteem and their sense of self-efficacy could benefit from the understanding of ones occupation. Finding ones interests and strengths could help integration into society and improve the individuals’ feelings of control over their life.