Säilörehunkorjuun kehittäminen Sorsaniemen tilalla
Holopainen, Juha-Matti (2014)
Holopainen, Juha-Matti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404134216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404134216
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Maidontuotantotilalla säilörehun laatu ratkaisee sisäruokintakauden onnistumisen ja laadukkaalla säilörehulla tuotetaan enemmän maitolitroja. Maatilayrityksessä tuotannon kehittäminen ja tunnuslukujen seuraaminen on tärkeää. Tuotantopanosten kohonneita hintoja on mahdollista kompensoida tuottamalla omilla pelloilla mahdollisimman laadukas ja runsas säilörehusato. Maatilojen rakennekehitys ja tilakoon kasvu on ollut nopeaa. Suurin osa Suomen maatiloista toimii perheviljelmänä jossa työt hoidetaan yrittäjäperheen voimin. Kokonaistyömäärää ja sesonkiajan työhuippuja on mahdollista tasata ulkoistamalla peltoviljelytöitä urakoitsijoille, joilla on käytössään tehokkaat koneet.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma säilörehuntuotantoon sekä korjuuseen Sorsaniemen maitotilalle. Työssä on verrattu eri korjuumenetelmien kustannuksia, työsaavutusta sekä toimivuutta tilan olosuhteissa. Vertailun kohteena oli noukinvaunu-, tarkkuussilppuri sekä ajosilppuriketju. Työssä on lisäksi selvitetty ura-kointivaihtoehtoja joilla on mahdollista suorittaa kokonaispalveluna tilan säilörehunkorjuu. Korjuumenetelmien työ-saavutus sekä kokonaiskustannukset on laskettu Rekka-säilörehunkorjuumenetelmien vertailulaskurilla. Menetelmien hehtaarikustannuksia on verrattu urakointihintoihin Työtehoseuran kustannuslakentaohjelmalla.
Vuonna 2013 apilapitoisella säilörehunurmella d-arvon lasku tilan sijaintialueella oli 0,5 yksikköä vuorokaudessa. Laskennallisesti 50 hehtaarin säilörehuala on mahdollista korjata kaikilla korjuumenetelmillä alle kolmessa vuoro-kaudessa. Säilörehunkorjuu on mahdollista ulkoistaa kolmelle eri urakointivaihtoehdolle. Oman konekaluston hank-kiminen ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä nykyisellä korjuupinta-alalla. Toimillallisen opinnäytetyön tuotosta voidaan käyttää Sorsaniemen tilalla tulevaisuudessa rehunkorjuun suunnitteluun. Työn luotettavutta kustannuslas-kelmien osalta on parannettu käyttämällä tarkkoja lähtötietoja.
Maidontuotantotilalla säilörehun laatu ratkaisee sisäruokintakauden onnistumisen ja laadukkaalla säilörehulla tuotetaan enemmän maitolitroja. Maatilayrityksessä tuotannon kehittäminen ja tunnuslukujen seuraaminen on tärkeää. Tuotantopanosten kohonneita hintoja on mahdollista kompensoida tuottamalla omilla pelloilla mahdollisimman laadukas ja runsas säilörehusato. Maatilojen rakennekehitys ja tilakoon kasvu on ollut nopeaa. Suurin osa Suomen maatiloista toimii perheviljelmänä jossa työt hoidetaan yrittäjäperheen voimin. Kokonaistyömäärää ja sesonkiajan työhuippuja on mahdollista tasata ulkoistamalla peltoviljelytöitä urakoitsijoille, joilla on käytössään tehokkaat koneet.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kehittämissuunnitelma säilörehuntuotantoon sekä korjuuseen Sorsaniemen maitotilalle. Työssä on verrattu eri korjuumenetelmien kustannuksia, työsaavutusta sekä toimivuutta tilan olosuhteissa. Vertailun kohteena oli noukinvaunu-, tarkkuussilppuri sekä ajosilppuriketju. Työssä on lisäksi selvitetty ura-kointivaihtoehtoja joilla on mahdollista suorittaa kokonaispalveluna tilan säilörehunkorjuu. Korjuumenetelmien työ-saavutus sekä kokonaiskustannukset on laskettu Rekka-säilörehunkorjuumenetelmien vertailulaskurilla. Menetelmien hehtaarikustannuksia on verrattu urakointihintoihin Työtehoseuran kustannuslakentaohjelmalla.
Vuonna 2013 apilapitoisella säilörehunurmella d-arvon lasku tilan sijaintialueella oli 0,5 yksikköä vuorokaudessa. Laskennallisesti 50 hehtaarin säilörehuala on mahdollista korjata kaikilla korjuumenetelmillä alle kolmessa vuoro-kaudessa. Säilörehunkorjuu on mahdollista ulkoistaa kolmelle eri urakointivaihtoehdolle. Oman konekaluston hank-kiminen ei tuo merkittäviä kustannussäästöjä nykyisellä korjuupinta-alalla. Toimillallisen opinnäytetyön tuotosta voidaan käyttää Sorsaniemen tilalla tulevaisuudessa rehunkorjuun suunnitteluun. Työn luotettavutta kustannuslas-kelmien osalta on parannettu käyttämällä tarkkoja lähtötietoja.