Ennakointidialogit verkostotyössä : sosiaalialan työntekijöiden näkemyksiä ennakointidialogeihin

Abstract

Opinnäytteen tehtävänä on tuottaa tietoa mistä tekijöistä koostuvat dialogiset ja voimaan-nuttavat ennakointidialogikokoukset. Opinnäytetyö on laadullinen ja metodologialtaan teorialähtöistä sisällönanalyysia hyödyn-tävä. Opinnäytteessä selvitettiin ryhmähaastattelulla ja lomakekyselyllä sosiaalialan työn-tekijöiden käsityksiä dialogisista ja voimaannuttavista ennakointidialogeista, sekä tekijöitä jotka vaikuttavat ennakointidialogien käyttöönottoon. Opinnäytteessä haastateltiin kolmea lastensuojelun työyksikkö tiedon kokoamiseksi. Saatuja tuloksia tarkasteltiin voimaantumi-sen ja dialogisuuden teorioihin. Analyysirunko muodostettiin dialogisuuden ja voimaantu-misen tekijöistä ja teemoista. Opinnäytteen aineistosta poimittiin asiat, jotka kuuluivat ana-lyysirunkoon, sekä ne asiat, jotka jäivät analyysirungon ulkopuolelle. Työntekijäryhmien käsityksen mukaan dialogisissa ennakointidialogeissa korostuu kuulluksi tuleminen. Onnistuneessa ennakointidialogissa syntyy suunnitelma ja tavoite. Lisäksi onnistuneet ennakointidialogit luovat toiveikasta ja voimaannuttavaa ilmapiiriä. Ennakointi-dialogipalaverien onnistumista edesauttavat menetelmään perehtyneet ja osaavat verkos-tokonsultit. Ennakointidialogi –menetelmän käyttöönottoa edesauttaa informaatio palaveri -menetelmästä. Tietoa tulisi olla saatavilla mm.: Mihin ennakointidialogeja käytetään, mistä niitä tilataan, kuka voi palavereja tilata ja keitä henkilöitä verkostokonsultit ovat. Ennakoin-tidialogien käyttöä edistäisi yksinkertainen tapa järjestää palaveri ja verkostopalavereista vastaavan yhteyshenkilön olemassaolo. Sosiaalityöntekijöillä nähtiin olevan keskeinen rooli ennakointidialogi –palaverien tilaamisessa. Sosiaalityöntekijöillä on paras kokonaiskäsitys asiakkaiden tilanteesta ja näin paras mahdollisuus arvioida menetelmän käyttöä eri asiakkuuksissa. Ennakointidialogi –palaverien käyttöä aktivoi johdon kiinnostus, ja kun menetelmä hyväksytään yleisesti verkostotyön käytännöksi.

The purpose of this study was to produce information which elements dialogic and em-powering anticipation dialogue meetings consisted of. The thesis was qualitative and a theoretical analysis of the content was used as a study method. In the thesis the opinion of personnel’s dialogical and empowering anticipation dialogues in the social field was exam-ined by group interviews and questionnaires. Another goal was to find out which factors had an impact on starting to use anticipation dialogues. In the thesis three child welfare work units were interviewed to gather information. The gained results were studied and compared to the theories of empowerment and dialogue. The body of the analyses was formed on the basis of the elements and themes of empow-erment and dialogue. The matters that were part of the body of the analyses were collected from the material of the thesis as well as the matters left aside the body of the analyses. According to the opinion of the three work units the feeling of being heard was highlighted. A plan and a goal were generated in a successful anticipation dialogue. Furthermore, suc-cessful anticipation dialogues created a promising and an empowering atmosphere. Well-oriented and professional network consultants supported anticipation dialogue meetings so that they could become a success. Information about meeting methods supported the in-troducing of anticipation dialogue. Information on for example the following issues should be easily available: For what are anticipation dialogues used, where they can be ordered from, by whom they can be ordered and who are the network consultants. A simple way of arranging a meeting and an existing contact person could contribute to the use of anticipa-tion dialogue. It appeared that social workers had a central role in ordering an anticipating dialogue meeting. Social workers have the best overall picture of the clients’ situation and therefore the best chance to evaluate the use of anticipation dialogue in client relationships. The use of antic-ipation dialogues is activated by the interest of the management and being widely accepted as a method of networking.