Kuntoutuksella työn imuun : kuntoutujien käsityksiä ammatillisen kuntoutuksen tavoitteista ja työn imusta

Abstract

Tutkimustehtävänä tässä tutkimuksessa oli kuvata kuntoutujien käsityksiä ammatilliselle kuntoutukselle asetetuista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumista tukeneista tekijöistä sekä työn imua tuottaneista tekijöistä ammatillisen kuntoutuksen prosessin aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammatillisen kuntoutuksen prosessin kehittämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse seitsemää (7) kuntoutujaa. Heidät valittiin ajalla 1.1.2013 - 30.6.2013 Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Eterasta myönteisen ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneiden henkilöiden joukosta. Lisäksi edellytettiin, että haastateltavilla oli kuntoutussuunnitelmana hyväksytty työkokeilu ja, että heidän voitiin katsoa olevan vahvasti työelämään kiinnittyneitä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna loka- ja marraskuussa 2013. Tutkimustulosten mukaan kuntoutujat pitivät ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena töihin palaamista ja työkokeilua pidettiin tärkeänä työhön paluuta tukevana toimenpiteenä. Työterveyshuollolla oli keskeinen merkitys ammatillisen kuntoutuksen prosessissa ja etenkin sen käynnistymisessä. Ammatilliselle kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellytti muun muassa eri tahojen positiivista suhtautumista ja terveydentilan huomioimista. Onnistunut työhön paluu työkokeilun jälkeen edellytti tutkimustulosten mukaan usein pysyviäkin muutoksia työtehtävissä tai kouluttautumista kokonaan uudelle alalle. Työn imun kokemuksia ammatillisen kuntoutuksen prosessin aikana tutkimustulosten mukaan tuottivat asiat, jotka liittyivät töihin palaamiseen, terveydentilaan, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuteen, työtehtävien sisältöön ja tavoitteisiin, työtehtävien ja työajan keventämiseen, työkokemukseen, ammattitaitoon ja ammattiylpeyteen sekä työstä saatuun palautteeseen ja positiiviseen suhtautumiseen. Kiinnittämällä huomiota tämänkaltaisiin tekijöihin, voidaan ammatillisen kuntoutuksen prosessia kehittää työeläkelaitoksessa ja työpaikoilla siihen suuntaan, että prosessin aikana edellytykset työn imun kaltaisille kokemuksille, ja sitä kautta työelämässä jatkamiselle sekä työurien pidentymiselle, olisivat mahdollisimman hyvät. Työn imun vahvistamisen keinoja olisi jatkossa hyvä tutkia myös pidempään työelämästä poissaolleiden kuntoutujien osalta.

The aim of this study was to describe the rehabilitees understanding of the goals of vocational rehabilitation, factors supporting the achievement of these goals and work engagement. The aim was to produce information for development of the vocational rehabilitation process and to prolong the career paths. The data of this study was collected through interviewing seven (7) rehabilitees by telephone. The interwievees were rehabilitees who were given the positive preliminary decision of the entitlement to the vocational rehabilitation during 1.1.2013 – 30.6.2013 from Etera Mutual Pension Insurance Company. Another requirement was that the rehabilitees had an approved rehabilitation plan which included trial work. In addition it was required that the interwievees were strongly connected to the working life. The interviews were theme interviews and they were held in October and November 2013. According to the research results the aim of the vocational rehabilitation was to return to work and the trial work was as an important and supporting factor which helped the rehabilitees to achieve this goal. The significance of occupational health care was very important during the vocational rehabilitation process and especially at the beginning of the process. Positive attitude and attention paid to one’s health condition were very important in order to achieve the goals set to the vocational rehabilitation. According to the research results the successful return to working life after trial work requires often permanent changes in work assignments or training to a totally different area of work. During the vocational rehabilitation process return to work, health condition, opportunity to vocational rehabilitation, content and the goals of the work, the lighter assignments and shorter working hours, work experience, pride of the work, feedback from the work and positive attitude were factors which caused feelings of work engagement. By paying attention to these kinds of factors, the vocational rehabilitation process will develop towards conditions that best enable to experience work engagement, continue in working life and prolong the career paths. In the future it is important to study how to strengthen the work engagement also among the rehabilitees who have been away from the working life for longer periods of time.