Kuonanjoen valuma-alueen metsänomistajien näkemyksiä jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia näkemyksiä metsänomistajilla on jatkuvasta kasvatuksesta ja mitkä asiat ovat esteenä sen toteuttamiselle. Jatkuva kasvatus voisi edesauttaa turvemaametsissä vedenpinnan pitämistä sopivalla tasolla, mikä voisi vähentää turvemaametsien vesistö- ja ilmastokuormitusta. Etelä-Savossa vuosina 2014–2020 jatkuvan kasvatuksen hakkuumäärät ovat olleet vähäisiä, mutta hiljalleen lisääntyneet. Työn toimeksiantajat ovat Luonnonvarakeskus, Operandum-hanke ja Metsäkeskus, Freshabit-hanke.

Tutkimus toteutettiin Etelä-Savossa Kerimäellä, Kuonanjoen valuma-alueella, joka on Operandum-hankkeen kohdealue. Tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää, miksi jatkuvaa kasvatusta ei ole paljoa käytetty. Asiaa tarkasteltiin tietämyksen ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä eri-ikäistä metsänomistajaa, joiden metsätilan pinta-ala vaihteli kymmenen ja 200 hehtaarin välillä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoituna haastatteluna ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Osa metsänomistajista ei ole ollut tietoisia menetelmästä. Osa suhtautui kriittisesti; metsänomistajia arvelutti erityisesti taloudellinen tuotto, metsän arvon kehitys, uudistumisen onnistuminen, tuhoriski, puunkorjuun haasteet, siirtyminen jaksollisesta kasvatuksesta jatkuvaan. Myönteisenä puolestaan miellettiin erityisesti maisema-arvot, monimuotoisuus ja menetelmän sopivuus tiettyihin paikkoihin. Metsänomistajien keskuudessa on asiasta monenlaisia, osin ristiriitaisia näkemyksiä. Tuloksissa korostui se, että osalle metsänomistajista metsäalan termit ovat epäselviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että jatkuvan kasvatuksen käyttöä edesauttaisi se, että metsänomistajat saisivat lisää tietoa menetelmästä. Monitasoisen tiedon tarjoaminen, metsäsuunnitelmissa menetelmän esille tuominen, vastakkainasettelun vähentäminen, termien selkeyttäminen edistäisivät menetelmän hyväksyttävyyttä. Tuloksia voi hyödyntää tutkimuksen kohdealueen lisäksi metsäalan tutkimus- ja palvelutoiminnassa Suomessa.

The aim of the thesis was to study the opinions of forest owners on continuous cover forestry (CCF). CCF could help keep the water level steady in peatland forests, which could minimize leaching and greenhouse gas release. CCF as a silvicultural method is rarely conducted.

The study was carried out in Kuonanjoki catchment area in Southern Savonia. The aim was to clarify why CCF has been a rarely conducted silvicultural meth-od. Is it because forest owners do not know about CCF? Or is it because the CCF method is not acceptable among forest owners?

The research method was qualitative phenomenographic research. The study was conducted by interviewing 10 forest owners of different ages and who owned forest farms of different sizes. The material was analyzed with data-driven content analysis.

The analysis result is that the CCF method is acceptable on a general level among forest owners. Acceptance is less when it is considered to be conducted in the respondents´ own forest. Some respondents did not have knowledge of the CCF method, other respondents were critical. Few respondents have im-plemented CCF. Some respondents are willing to implement CCF in their own forest. Many respondents require more information of CCF. Information was required on the economics, regeneration, resistance, and successful logging methods of CCF among respondents. Forestry terms were unfamiliar to some respondents. Clarification of forestry terms, information about different kind of logging methods in CCF and evolving forest plans for example could help make CCF more acceptable.