Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Asuinkerrostalon betonirungon tuotantosuunnitelma
Ryhänen, Lauri (2014)
Ryhänen, Lauri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295381
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia asuinkerrostalon betonirungon tuotantosuunnitelma. Työn tilaaja oli NCC Rakennus Oy ja työn kohde As. Oy. Kuopion Satamanpiha. Tuotantosuunnitelma käsittää tässä insinöörityössä määräpohjaisen aikataulun työmenekkeineen ja -menetelmineen. Aikataulu on tuotannon suunnittelun kannalta keskeinen työkalu ja esimerkiksi erilaisten hankintojen suunnittelu ja toteutus työmaalle ilman toimivaa aikataulua on mahdotonta. Tässä työssä laadittu aikataulu on tyypiltään vinoviiva-pohjainen paikka-aikakaavio, jonka etuna on tuotantonopeuden havainnollistaminen, paikkatiedon yhdistäminen aikatauluun ja näiden ominaisuuksien kautta töiden keskinäisen tahdistamisen mahdollisuus. Aikataulun laadintaan kuuluu työtehtävien määrittäminen, työjärjestyksen määrittäminen, tehtävien resurssien arvioiminen ja tehtävien keston arvioiminen.
Aikataulun laatimiseen käytettiin Control2009-aikatauluohjelmaa. Määrälaskenta varten tarvittavat projektin asiakir-jat, kuten rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmat olivat saatavilla Haahtelan Pris-projektipankki-ohjelmassa. Kohteen tietomallin tarkasteluun ja tehtäväsuunnitelmien havainnollistamiseen käytettiin Solibri- ja ScetchUp-ohjelmia. Aika-taulun laadintaa varten kohde jaettiin suorituspaikkoihin eli lohkoihin ja laadittiin tehtäväluettelo. Myös kohteen runko jaettiin eri rakennusosiin ja osille suoritettiin määrälaskenta sekä kohteen jälkilaskennan että aikataulun laatimisen kannalta vaadittavalla tavalla ja saadut määrät kirjattiin määräluetteloon. Seuraavaksi selvitettiin työtehtävien työmenekit, tehtäville arvioitiin vaadittavat resurssit ja niiden keskinäiset riippuvuudet selvitettiin, jolloin tehtäville saatiin työjärjestys. Tämän jälkeen tehtävät sijoitettiin aikatauluun ja käytettävissä olevat resurssit jaettiin tehtäville siten että niille saatiin aikatauluteknisesti optimaaliset kestot ja limitykset. Työhön kuului myös aikataulun seuranta ja erilaisten eroavaisuuksien pohdinta suunnitellun ja toteutuneen aikataulun välillä.
Suurimmat erot työssä laaditun ja toteutuneen aikataulun välillä olivat kellarikerroksen töiden kestossa ja asuinker-rosten töiden limittymisessä. Erot kellarikerroksen töiden kestoilla selittyvät ainakin osittain resurssipuutteilla, ja kellarikerroksen viivästyminen vaikutti myös tarpeeseen limittää asuinkerrosten töitä alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa laajuudessa. Pääosin työssä laadittu aikataulu vastasi kuitenkin suhteellisen hyvin toteutunutta aika-taulua, eikä kohteen määrälaskennan suhteen ilmennyt suuria virheitä.
Aikataulun laatimiseen käytettiin Control2009-aikatauluohjelmaa. Määrälaskenta varten tarvittavat projektin asiakir-jat, kuten rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmat olivat saatavilla Haahtelan Pris-projektipankki-ohjelmassa. Kohteen tietomallin tarkasteluun ja tehtäväsuunnitelmien havainnollistamiseen käytettiin Solibri- ja ScetchUp-ohjelmia. Aika-taulun laadintaa varten kohde jaettiin suorituspaikkoihin eli lohkoihin ja laadittiin tehtäväluettelo. Myös kohteen runko jaettiin eri rakennusosiin ja osille suoritettiin määrälaskenta sekä kohteen jälkilaskennan että aikataulun laatimisen kannalta vaadittavalla tavalla ja saadut määrät kirjattiin määräluetteloon. Seuraavaksi selvitettiin työtehtävien työmenekit, tehtäville arvioitiin vaadittavat resurssit ja niiden keskinäiset riippuvuudet selvitettiin, jolloin tehtäville saatiin työjärjestys. Tämän jälkeen tehtävät sijoitettiin aikatauluun ja käytettävissä olevat resurssit jaettiin tehtäville siten että niille saatiin aikatauluteknisesti optimaaliset kestot ja limitykset. Työhön kuului myös aikataulun seuranta ja erilaisten eroavaisuuksien pohdinta suunnitellun ja toteutuneen aikataulun välillä.
Suurimmat erot työssä laaditun ja toteutuneen aikataulun välillä olivat kellarikerroksen töiden kestossa ja asuinker-rosten töiden limittymisessä. Erot kellarikerroksen töiden kestoilla selittyvät ainakin osittain resurssipuutteilla, ja kellarikerroksen viivästyminen vaikutti myös tarpeeseen limittää asuinkerrosten töitä alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa laajuudessa. Pääosin työssä laadittu aikataulu vastasi kuitenkin suhteellisen hyvin toteutunutta aika-taulua, eikä kohteen määrälaskennan suhteen ilmennyt suuria virheitä.