Bud Powellin vasemman käden rytmiikka soolopianon soitossa : analyysi kappaleista Hallucinations ja Oblivion

Abstract

Opinnäytetyössä analysoitiin jazzpianisti Bud Powellin tapaa käyttää vasenta kättään soolopianon soitossaan. Tutkimus rajattiin kahteen kappaleeseen, jotka ovat Hallucinations ja Oblivion. Näistä kahdesta levytyksestä muodostettiin transkription avulla nuottikuvat, joihin analyysiä tehdessä yksinomaan viitattiin. Vaikka tutkimustyön varsinainen aihe oli vasemman käden rytmiikka, kiinnitettiin huomiota myös oikean käden rytmiikkaan, koska soolopianotilanteessa juuri vasemman ja oikean käden yhteistyöllä tulisi luoda illuusio kokonaisen jazzyhtyeen melodiasta ja komppauksesta. Työssä analysoitiin näitä kahta levytystä monella eri tavalla, jolloin saatiin hyvin monitahoinen syväluotaus Powellin soittotavasta nimenomaan rytmiikan osalta. Tutkimuskysymykset ja -tehtävät jaettiin tutkimuskeinojen perusteella kahteen osaan: kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin. Tilastollisesti tutkittiin Powellin soiton rytmiikan iskupainotteisuuden ja synkopoivuuden suhdetta. Edelleen muodostettiin Powellin komppauksesta teoreettinen synteesirivi ja tutkittiin vasemman ja oikean käden yhteistoimintaa. Kvalitatiivinen analyysi puolestaan keskittyi Powellin vasemman käden säestyskuvioiden muodostamiseen ja tarkasteluun. Näiden säestyskuvioiden yhteistoimintaa oikean käden kanssa tutkittiin erikseen. Monet tutkimustuloksista olivat yllättäviä. Medium up -tempoisessa Hallucinationsissa vasemman käden rytmiikan iskupainotteisuus/synkopoivuus oli odotettua, mutta hieman nopeammassa Oblivionissa synkopoivuus oli erittäin matalaa. Tempon nopeutumisen vaikutus synkopoivuuteen oli siis häkellyttävän suuri. Muodostetut synteesirivit paljastivat saman asian nuottikirjoituksen muodossa erityisen selvästi. Vasemman ja oikean käden yhteistoiminta paljastui yllättävän epäitsenäiseksi. Peräti kolme neljäsosaa vasemman käden iskuista voitiin katsoa tapahtuvan hetkellä, jolloin oikean käden rytmilinja osoitti ainakin jonkinasteista rytmistä aktiivisuutta. Keskeisenä tutkimustuloksena nuottikuvasta muodostettiin 11 erilaista Powellin vasemman käden säestyskuviota. Näille säestyskuvioille hahmottui käsien yhteistoiminnassa erilaisia rooleja. Osa säestyskuvioista tuotti erityisesti yhtäaikaista ja osa puolestaan eriaikaista rytmiikkaa yhteistyössä oikean käden kanssa. Työn lopuksi näistä säestyskuvioista muodostettiin pedagogisia harjoitteita, joiden avulla on mahdollista omaksua Powellin soolopianon soittotyyliä.

The objective of this thesis was to analyse jazz pianist Bud Powell´s way of using his left hand in playing solo. The target of the analysis was narrowed down to two compositions, “Hallucinations” and “Oblivion”, and the analysis was based solely on transcriptions of these recordings. The study examined the rhythmic features of the left hand, but some attention was given for the right hand as well, because playing solo requires the co-operation of the left and right hand, as the solo pianist needs to create an illusion of the melody and comping of an entire jazz band. These two recordings were analysed in many different ways to achieve a profound understanding of the rhythmic features of Powell´s playing. The study involved both quantitative and qualitative research questions. The ratio of straight and syncopated rhythms was calculated statistically and theoretical 8 bar long syntheses were produced of Powell´s comping in both recordings. Furthermore, the co-operation of the left and right hand was examined. The qualitative analysis focused on finding rhythmic motifs or patterns typical to Powell´s left hand comping. The interaction between these left hand comping patterns and the right hand melodic line was explored separately. Several results of the study were surprising. The ratio of straight and syncopated rhythms was predictable in “Hallucinations”, which is a medium up type tune. However, in “Oblivion”, which is a somewhat faster recording, the percentage of syncopated rhythms was very low. In other words, the effect of a faster tempo upon syncopation was extraordinarily strong. The notation of the 8 bar long syntheses of Powell´s comping gave clear evidence of this. The interaction of the left and right hand was discovered to be surprisingly interdependent. As much as 72 percent of the left hand accents occurred at the same as time as the rhythmic outline of the right hand was showing rhythmic activity of some degree. An essential research result was the 11 left hand comping patterns that were extracted from Powell´s comping. These patterns played different roles in the interaction between the left and right hand. Some patterns caused simultaneous rhythms, while the effect of other patterns was not simultaneous. Finally, pedagogical exercises were drawn up on the basis of these left hand comping patterns. With this material it is possible to learn the solo piano playing style of Bud Powell.