Eläkeikäisten katsojien huomioiminen elokuvien sekä TV:n draama- ja viihdeohjelmien sisällöissä : kuinka eläkeikäiset katsojat voidaan huomioida sisällöissä menettämättä nuorempien sukupolvien katsojien mielenkiintoa?

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen, kuinka eläkeikäiset katsojat voidaan huomioida elokuvien sekä TV:n draama- ja viihdeohjelmien sisällöissä menettämättä nuorempien sukupolvien katsojien mielenkiintoa. Työssä hyödynnetään 554 eläkeikäistä vastaajaa tavoittaneen kyselytutkimuksen tuloksia avaten eläkeikäisten sisällöllisiä tarpeita, tottumuksia ja toiveita. Kyselyn lisäksi opinnäytetyössä hyödynnetään myös alan julkaisuja sekä selvitetään näkemyksiä alan asiantuntijoilta, joiden joukossa mm. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilen ja Suomen Elokuvasäätiön toimitusjohtaja, Lasse Saarinen.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli jo 1,4 miljoonaa eläkeikäistä, mikä vastaa 25 %:a väestöstä. Ikärakenne ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan korreloi kotimaista TV- ja elokuvatarjontaa: Vuonna 2022 sisällöt suunnitellaan ja suunnataan strategisesti pääosin tai lähes kokonaan alle 50-vuotiaille, jopa julkisrahoitteisen Yleisradion kohdalla. Yli 60-vuotiaiden representaatio TV:ssä ja elokuvissa on alle 15 % kokonaisuudesta, vaikka juuri eläkeikäiset viettävätkin television ääressä eniten aikaa. Vaikka elokuva- ja TV-aloilla tasa-arvon toteutumista on alettu seuramaan, ei seurantaa tunnisteta tarpeelliseksi vanhenevan väestön ikätasa-arvon osalta. Moni asiantuntija myöntää elokuvien ja TV:n vallitsevat ikäryhmiin liittyvät, jopa vääristyneetkin painotuserot niin sisältöjen kuin representaation osalta, mutta muutostarpeita heistä esittää vain harva.

The aim of this thesis is to answer the research question: how senior audiences can be recognized and included in movies and TV’s drama and entertainment contents without losing viewers from the younger generations. The thesis discusses the findings of a survey of 554 respondents fitting the retirement age criteria, and reveals the content needs, habits and wishes of retirees. In addition to the survey, the thesis utilizes some the newest academic publications and the views of experts in the field, including e.g., Minister of Science and Culture Antti Kurvinen, Director of Creative Content and Media at Yle Ville Vilen and CEO of the Finnish Film Foundation Lasse Saarinen.

By the end of the year 2020 there were already 1.4 million people in Finland matching the retirement age criteria, which equals 25% of the whole population. However, according to this study, the age structure does not correlate with domestic TV and film offering; In 2022 contents strategically target mainly or almost entirely people under the age 50 – even with the publicly funded Finnish Broadcasting Company. Representation of people over 60 years of age on TV and in films is low under 15% of the total, even though retirees spend the most time watching television. Although the implementation of equality in the film and television sectors is being monitored already, monitoring is not yet to be recognized as necessary for the age equality of the aging population. Many of the experts acknowledged the prevailing age-related, even distorted, differences in film and TV, both in terms of content and representation, but only few of them voiced a need for change.