”Tämä on tällaista nyt, mutta suhteellisen hyvän elämän saanut viettää kahestaan” : omaishoitajuus miesomaishoitajan näkökulmasta
Kantojärvi, Pirjo; Karvonen, Satu (2009)
Kantojärvi, Pirjo
Karvonen, Satu
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002081985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002081985
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyömme käsittelee miesomaishoitajien subjektiivista kokemusta elä-mänmuutoksesta omaishoitajuuden myötä. Samalla kerromme, millaisia tukimuo-toja ja voimavaroja heillä voi olla.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käymme läpi omaishoitajuutta sekä siihen liit-tyviä tekijöitä. Nostamme esille elämänmuutoksen sekä erilaisten tukimuotojen ja voimavarojen merkityksen omaishoitajuuden kannalta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyössämme käytämme kvalitatiivista eli laadullista tutkimustapaa. Tut-kimusmenetelmänä käytämme teemahaastattelua. Haastattelut olemme toteutta-neet haastattelemalla kolmea (3) noin 70-vuotiasta puolisonsa omaishoitajana toimivaa mieshenkilöä. Analyysimenetelmänä käytämme sisällönanalyysia. Haas-tatteluaineistosta olemme nostaneet esille opinnäytetyöhömme liittyvät teemat. Teemoja koskevan pohdintamme taustalla on aiheeseen liittyvää teoriatietoa.
Keskeiset tutkimustulokset: Omaishoitajuus on merkinnyt muutosta miesomaishoitajien elämässä. Muutos nä-kyy konkreettisesti arjessa lisääntyneenä puolison huolenpitona. Miesomaishoitajat ovat saaneet sekä virallista että epävirallista tukea. Heillä on myös erilaisia voimavaroja arjessa jaksamiseen.
Johtopäätökset: Omaishoito merkitsee todellista elämänmuutosta miesomaishoitajille. Puolison omaishoitajana toimiminen on sitovaa, mutta samalla se mahdollistaa elämisen yhdessä kotona. Puolison hyvinvoinnista huolehtiminen koetaan tärkeänä. Omais-hoitajana toimimista voi tukea sekä kunta, järjestöt että läheiset. Omaishoitajien välinen vertaistuki on merkittävässä osassa kokemusten jakamiseen liittyen. Voi-mavaroina miesomaishoitajilla ovat sosiaaliset suhteet eli suhde puolisoon, omaisiin ja ystäviin. Voimavaroina voivat olla myös harrastukset sekä tavallisesta arjesta poikkeavat asiat, kuten mahdollisuus osallistua omaishoitajien tapaamisiin sekä sukulaisten luona vierailu. Suru, elämän yksitoikkoisuus tai väsymys voi kuluttaa voimavaroja. Kuitenkin omalla suhtautumisellaan ja asenteellaan voi vaikuttaa omaishoitajuuden kokemiseen.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käymme läpi omaishoitajuutta sekä siihen liit-tyviä tekijöitä. Nostamme esille elämänmuutoksen sekä erilaisten tukimuotojen ja voimavarojen merkityksen omaishoitajuuden kannalta.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyössämme käytämme kvalitatiivista eli laadullista tutkimustapaa. Tut-kimusmenetelmänä käytämme teemahaastattelua. Haastattelut olemme toteutta-neet haastattelemalla kolmea (3) noin 70-vuotiasta puolisonsa omaishoitajana toimivaa mieshenkilöä. Analyysimenetelmänä käytämme sisällönanalyysia. Haas-tatteluaineistosta olemme nostaneet esille opinnäytetyöhömme liittyvät teemat. Teemoja koskevan pohdintamme taustalla on aiheeseen liittyvää teoriatietoa.
Keskeiset tutkimustulokset: Omaishoitajuus on merkinnyt muutosta miesomaishoitajien elämässä. Muutos nä-kyy konkreettisesti arjessa lisääntyneenä puolison huolenpitona. Miesomaishoitajat ovat saaneet sekä virallista että epävirallista tukea. Heillä on myös erilaisia voimavaroja arjessa jaksamiseen.
Johtopäätökset: Omaishoito merkitsee todellista elämänmuutosta miesomaishoitajille. Puolison omaishoitajana toimiminen on sitovaa, mutta samalla se mahdollistaa elämisen yhdessä kotona. Puolison hyvinvoinnista huolehtiminen koetaan tärkeänä. Omais-hoitajana toimimista voi tukea sekä kunta, järjestöt että läheiset. Omaishoitajien välinen vertaistuki on merkittävässä osassa kokemusten jakamiseen liittyen. Voi-mavaroina miesomaishoitajilla ovat sosiaaliset suhteet eli suhde puolisoon, omaisiin ja ystäviin. Voimavaroina voivat olla myös harrastukset sekä tavallisesta arjesta poikkeavat asiat, kuten mahdollisuus osallistua omaishoitajien tapaamisiin sekä sukulaisten luona vierailu. Suru, elämän yksitoikkoisuus tai väsymys voi kuluttaa voimavaroja. Kuitenkin omalla suhtautumisellaan ja asenteellaan voi vaikuttaa omaishoitajuuden kokemiseen.